Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Yrittäjän Päivänä

Voi sitä riemun määrää muiden puolueiden, mutta mitä ilmeisimmin myös median keskuudessa, kun pitkään niin gallupeja kuin maata johtanut Kokoomus on peräjälkeen tehnyt useampia harha-askeleita. 

Kokoomusaisena ei ole syytä painaa päätä pensaaseen ja väittää, että mitään hassua ei ole tullut sanottua tai tehtyä. Sanottu on väärin, myös tietämättömyyttä ja arvostelukyvyn puutetta on ilmennyt. Silti. Tämä asioiden saama mittakaava kertoo kyllä enemmän muista intresseistä kuin pelkästään vääristä sanoista tai teoista. Erityisen kiinnostavia ovatkin ilmiöt näiden esiin nousseiden ja ahkerasti esillä pidettyjen tapahtumien taustalla.

Joskus taannoin muistelen, että kaikki poliitikot eivät olleet tienneet maitolitran hintatasoa ruokakaupassa. Se oli järkyttävää ja siitä saakka jokainen poliitikko on visusti painanut mieleensä maitolitran hinnan kaupassa käydessään. Tosin tämä kohu oli aikana ennen Lidliä, joten nykyään hintakeskusteluun liittyisi myös paljon kertova kysymys siitä, mistä kukin poliitikko maitonsa hankkii.

Mitä tulee "tuolileikkiin", on todettava, että kyseessä on mitä suurimmassa määrin maan tapa, jota myös muut puolueet ovat olleet vuosikymmeniä luomassa ja pönkittämässä. Yhtään sen puolustettavampaa se ei silti ole. On todellakin aika luoda uusi toimintakulttuuri ja luopua maan tavasta, kuten Stubbkin on puheenvuoroissaan tällä viikolla todennut. Tämä tietysti koskee jatkossa myös muita puolueita.

Palkkakohun taustalla oli lapsilisäuudistus, josta olen Ben Zyscowiczin (YLE Kyselytunti 4.9.) kanssa täysin samoilla linjoilla. Olisiko yksinkertaisempaa peruuttaa ainakin osa suunnitellusta lapsilisäleikkauksesta. Nyt tekeillä oleva veromalli lisää verottajan työtä ja byrokratiaa, jolloin kokonaiskustannus lienee alkuperäisellä leikkauksella säästettyä summaa huomattavasti suurempi.

Lastenvaunut herättänevät tunteita puolesta ja vastaan. Olipa kyse maahanmuuttajista tai sosiaalituista yleisemminkin, välillä on uskallettava puhua ääneen siitä, onko oikein, että tuilla on varaa hankkia iPadeja, iPhoneja, Gessleinin kärryjä tai merkkivaatteita, jos niihin ei työtä tekevällä kansalla ole varaa. Meillä on todellakin paikoitellen liian löysät ja toisaalta liian mittavat sosiaaliedut, eikä se suinkaan lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta yhteiskunnassamme. Mutta saavatko asiasta puhua muut kuin perussuomalaiset leimautumatta rasisteiksi?

Kohun seassa on ollut myös palkkatulojen muuttaminen pääomatuloksi. Järjestely on ollut Suomen lakien mukaan laillinen, joten sinänsä asiassa ei mitään laitonta ole tapahtunut. On ehkä aika keskustella verolainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta. Täysin nuhteetonta kansalaista Suomesta voi olla vaikea löytää, jolloin poliitikkojenkin taustalta voitaneen lähes 100% varmuudella löytää jotain, mikä näyttää jälkikäteen arvioituna tarpeettomalta tai jopa kyseenalaiselta.

Verokysymykset yleisesti ovat äärimmäisen tärkeitä juuri tänään, Yrittäjän Päivänä 5.9. Todellista liiketoimintariskiä yritystoiminnassaan kantavat yrittäjät varmasti toivovat, että verohelpotukset kohdennetaan sinne, missä voidaan aikaansaada innovaatioita, investointeja, työllisyyttä ja kasvua, ei ainoastaan parannusta omaan ansiotasoon. Moni yrittäjä myös toivoo, että veropolitiikka ei olisi vuosittain tempoilevaa hötkyilyä, vaan pidemmällä aikavälillä ennustettavissa oleva osa liiketoiminnan reunaehtoja.

Tänään Turun Sanomien mielipidepalstalla RKP-Nuorten puheenjohtaja Ida Schauman peräänkuuluttaa arvonlisäverovapaan eurorajan nostoa 8 500 eurosta 50 000:een. Avaus on todella tärkeä, vaikka hyppäys ei olisi edes aivan niin suuri. Arvonlisävero on raskas vero etenkin aloittavalle yrittäjälle, josta ei juuri puhuta. Toinen työllistämiseen vaikuttava tekijä olisi yrityksen maksamien sivukulujen poisto ensimmäisen työntekijän osalta.

Tehtävien vaihdon yhteydessä pääministeri Stubb totesi, että "Me tarvitaan kansanedustajia, joilla on kokemusta aivan oikeista töistä." (IL 3.9.). Monen yrittäjän ja palkansaajan näkökulmasta toive on olennainen. Päätöksentekijöillämme tulee olla laaja kosketuspinta yritys- ja työelämään, eritoten ihan tavalliseen arkielämään. Vain sitä kautta päätöksistä syntyy realistisia ja arjessa toimivia. Juuri siksi myös päättäjien pitää tietää paljonko maksaa maitolitra ja montako litraa sitä kunkin palkalla on mahdollista ylipäänsä ostaa. Kokemusperäinen tieto on usein osaamista parhaimmillaan.

Isoja asioita tapahtuu maailmalla ja tänään vietämme päivää niiden kunniaksi, joiden varassa merkittävä osa Suomen tulevaisuuden menestyksestä makaa. Yrittäjän Päivän teemaan sopinee ajatus, että tärkeintä ei ole vältellä virheitä, etsiä virheitä, löytää syyllisiä tai jäädä virheisiin kiinni päivästä ja viikosta toiseen. Tärkeämpää on tehdä ja yrittää, välillä epäonnistua, oppia virheistään ja taas jatkaa yrittämistä täydellä teholla.

.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jouni Nordman

Suomen suurin vika on täysin arvaamaton veropolitiikka, johon eivät yrittäjät enää luota, sillä niin monta kertaa on poliitikot nämä pettäneet. Kauanko luottamuksen palauttaminen kestää, veikkaan siihen menevän sukupolven, sillä niin monesti jokainen on näppinsä polttanut näiden päätösten takia, joiden oppikirjana on ollut hölmöläisten tarinat, kumminkaan ymmärtämättä niiden olevan kuvauksia miten ei kannata toimia.

Pirjo Jokinen

"Yrittäjän Päivän teemaan sopinee ajatus, että tärkeintä ei ole vältellä virheitä, etsiä virheitä, löytää syyllisiä tai jäädä virheisiin kiinni päivästä ja viikosta toiseen. Tärkeämpää on tehdä ja yrittää, välillä epäonnistua, oppia virheistään ja taas jatkaa yrittämistä täydellä teholla."

-Ei ole ihme ettei yritykset menesty Suomessa jos tuollainen ideologia on tärkeämpää kuin firman tulos.

Ymmärrän toki valtavasta määrästä kauhua ja kaunaa valtiota kohtaan, etenkin sitä k o m m u n i s m i a ja entistä Neuvostoliittoa kohtaan kun ei saanut yrittää.. Tosin, ei minun elinikänäni Suomessa ole valtio estänyt yrittämästä, olipa vaan ennen semmoset säännöt ettei voitu viedä tuottavia yrityksiä maasta pois hokkupokkus sen takia, että jossakin maailman kolkassa oli tarjolla e h k ä parempi tuotto. Ei saaneet ennen yrittäjät niin paljon tukia kuin nykyään ja etenkin isommat yritykset. Ei ollut maataloustkiakaan siinä mitassa kuin nyt.

Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoot on kasvaneet. Yhä harvempi ja harvempi on nykyään maatalousyrittäjä, joka tienaa maataloudella elantonsa, saati että sillä vois tuottaa voittoa paljon. yks rankka raekuuro ja saklaatit on pellolla muhjuna. Yks tautiepidemia ja navetallinen karjaa sairastuu, mitä vaan voi tapahtua ja kun munat on samoissa koreissa, myös tappiot on suurempia kerralla.

Ja ihan sama teollisuuden/studioiden kohdalla.

Vain isot pärjää ja syylliset, syyt pitää löytää.

Ei mikään ideologia saa olla niin äärettömän rakas että sen takia pitää uhrata kaikki. Ei ole olemassa mitään Ainoaa Oikeaa Ideologiaa. On olemassa erilaisia näkökulmia ja periaatteessa kaikilla pitäisi olla samat mahdollisuudet saada tukia, tai sitten niitä ei pitäisi antaa kenellekkään.

Perustulon pitäisi olla Kokoomuksenkin tavoite.
Sillä helpotettais yrittäjien mahdollisuuksia irtisanoa väärälle alalle päätyneitä työntekijöitä ja sillä helpotettais nuoria, jotka tahtoo kokeilla siipiään yrittäjinä.

Yhteiskunta on huono yhteiskunta jos se on olemassa vain harvoja varten ja ne harvat sitten pesee toistensa käsiä vastuusta porukalla ja urakalla. Se ei johda parempaan.

t. ei-kommunsti vaikkain vasemmistolainen :)

Toimituksen poiminnat