Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Lisäarvoa arvonlisäverolle

Lähes kaikenlaista tilpehööriä, vaatetta ja jopa elintarvikkeita kannattaa tuoda toiselta puolelta maapalloa Suomeen ja vieläpä niin, ettei kuljetus vaikuta juuri mitenkään tuotteen loppuhintaan. Kuljetus on huomattavasti halvempaa yli valtamerten kuin monen tuotteen valmistaminen lähempänä.

Näkyykö tuotteiden hinnassa se, ettei toisella puolella maapalloa tuotetun tuotteen valmistuksessa ole noudatettu sen enempää eurooppalaisia ympäristösäädöksiä kuin käyttäjän turvallisuusnäkökulmia esimerkiksi kemikaalien osalta, työvoiman työoloista tai palkasta nyt puhumattakaan? Entä siirtyvätkö kuljetusten aiheuttama kokonaisympäristökuormitus kuljetuskustannuksiin ja edelleen tuotteiden hintoihin? Miten tilanne vääristää EU:n omia sisämarkkinoita ja tulevaisuutta eri hyödykkeiden tuottajana?

Globaalia hiilijalanjälkeen perustuvaa veroa lienee vaikea saada aikaan. Vaarana on synnyttää vain uusi Kioton sopimus, joka vaikutuksiltaan jää torsoksi tai tulee lopulta kalliiksi toteuttaa ja ylläpitää. Emme myöskään halua lakata säätelemästä terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita, vaikka vääjäämättä olemme säätelemässä itsemme pois markkinoilta.

Mutta voisiko arvonlisäveroa hyödyntää läheisyysperiaatteen ja ympäristönäkökohtien huomioimisessa? Jos tuote tai palvelu tuotetaan esimerkiksi 90 prosenttisesti Euroopan Unionissa, arvonlisävero olisi matalampi kuin tuotteiden tai palveluiden, jotka tuotetaan EU:n ulkopuolella. Suomen sisämarkkinoiden kannalta mukavinta olisi tietysti se, että vero voitaisiin porrastaa vielä kotimaisuudenkin mukaan, mutta epäilen, ettei se olisi mitenkään mahdollista EU:ssa. Lisäksi tuotantoa on siirtynyt niin paljon rajojemme ulkopuolelle, että lopulta tämä voisi tulla entistä kalliimmaksi suomalaisille kuluttajille.

Perusteluna tälle kaksiportaiselle arvonlisäveromallille olisi se, että keveämmin verotetaan Euroopan unionissa tuotettuja hyödykkeitä, sillä EU noudattaa monessa asiassa yhtenäisiä säädöksiä. Yhtenäiset säädökset takaavat, että haittaverot ja muut välilliset verot ovat jo kertaalleen maksettuna ja  lyhyehköjen kuljetusten ohella tuotannon ympäristövaikutukset, kemikaaliturvallisuus sekä työlainsäädäntö ovat säätelemällämme tasolla.

En ole verolainsäädännön erityisasiantuntija, joten tälle voi löytyä monta pätevää estettä.  Mutta millaisia ne ovat?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ensimmäisenä tulee mieleen WTO:n sopimukset.Tällainen "läheisyysperiaatteen" mukainen ALV kun on käytännössä protektionismia siinä missä tuontitullitkin.

Niin, ja tuskinpa ne muut jäisivät tuollaisessa protektionismissa pekkaa pahemmiksi. Jos me alamme kerätä korkeampaa arvonlisäveroa EU:n ulkopuolella tuotetuista tuotteista, kauppakumppanimme muualla tekevät taatusti samoin EU:ssa tuotetuille tuotteille.

Tällaiset suunnitelmat ovat suorastaan loistavia, jos on tarkoitus vähentää kansainvälistä kauppaa ja sen kautta saatavaa hyvinvointia.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Todennäköisesti protektionismi lisääntyisi vastaavasti muuallakin.

Mutta entä jos tullit korvattaisiinkin tällaisella veromallilla vaikka kaikkialla, mitä vaikutuksia sillä olisi?

Minusta kansainvälinen kauppa ei ole ongelma sinänsä, mutta lieveilmiöt ovat. Jos tuote kannattaa tehdä 1/5 palkalla työturvallisuudesta välittämättä, paikallinen ympäristö pilaten ja suojata lopuksi käyttäjälle haitallisella kemikaalilla kuljetusta varten, tuoko se todellista hyvinvointia kenellekään?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Mikäli sellainen ihme tapahtuisi, että tällaiseen veromalliin päästäisiin kaikkialla, seuraus olisi juurikin kansainvälisen kaupan väheneminen. Sen sijaan, että hyödykkeitä tuotettaisiin siellä missä se on tehokkainta, hyödykkeitä tuotettaisiin jonkin mystisen läheisyysperiaatteen mukaan. Seuraus, vähemmän tehokkuutta, vähemmän ja kalliimpia hyödykkeitä.

Lieveilmiöt ovat monessa tapauksessa hyvin suhteellisia, ja ehdottamasi veromalli voisi johtaa jopa päinvastaisiin vaikutuksiin niiden osalta.

1/5 viidesosa suomalaisesta palkkatasosta on monin paikoin maailmaa huippuliksa. Jos kriteerinä aletaan pitää suomalaisen TES:n palkkoja (oi, mikä AY-demarin märkä uni) lähtee monen hyödykkeen, esimerkiksi lähes kaiken kulutustavaran, hinta lapasesta.

Kuljetusten aiheuttamat ongelmatkin ovat hiukan kinkkisiä. Esimerkiksi monen elintarvikkeen tuotannon osalta kuljettamisen osuus ympäristövaikutuksista on hyvinkin pieni. Täten voi olla hyvinkin järkevämpää tuottaa kyseinen elintarvike jossain muualla.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja Vastaus kommenttiin #8

Mitä kulutustavaroiden hintaan tulee, nyt jo tuotanto on osin palaamassa Eurooppaan Kiinasta, sillä kustannustaso on sielläkin jo noussut. Tämä tuotantomaalla kikkailu on siis monesti aika lyhytjänteistä ja kokonaiskustannukset voivat lopulta olla suuremmat kuin ilman useampaa siirtoa. Suurissa yhtiöissä osaoptimointia tapahtuu helpommin kuin pienissä yrityksissä, mikä sinänsä on luonnollista. Kokonaiskustannuksetkaan eivät tule esiin, kun taloutta seurataan kvartaalin-vuoden jänteellä ja harva tekee näistä mahdollisista eestaas-siirroista lessons learnt -analyysiä.

Totta toisissa elintarvikkeissa on se, että niiden kuljettaminen on pienempi paha kuin koittaa keinotekoisesti valmistaa täällä. Paikallista banaania tulemme tuskin koskaan syömään:).

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Olet oikeassa sekä siinä, että Kiinan kustannustaso on noussut, kuin myös siinä, että Eurooppaan on myös palannut tuotantoa. Ammut kuitenkin hieman ohi maalin johtopäätöksissäsi.

Ensimmäinen harha on siinä, että vaikka tuotantoa onkin palannut Eurooppaan, ei reshoringin määrä kokonaisuutta ajatellen ole kovinkaan suurta. En ihan näillä tiedoilla vielä lähtisi julistamaan tuotannon laajamittaista palaamista takaisin.

Toinen harha on siinä, että takaisin palaava tuotanto olisi tulossa takaisin juuri kustannussyistä. Vaikka Kiinan kustannustaso on noussut, on se edelleen niin halpa verrattuna täkäläiseen kustannustasoon, ettei reshoring pelkästään kustannussyistä ole mielekästä. Lisäksi, jos ja kun Kiinan kustannustaso nousee, maailma on kyllä täynnä niitä seuraavia kurjaloita, joissa kustannustaso on hmm. kilpailukykyinen.

Keskeisempiä syitä ovat esimerkiksi laatukysymykset (Kiinassa ja kiinalaisten kanssa hääränneiltä kuulet aika jänniä tarinoita sikäläisistä laatukäsityksistä ja sopimuskulttuurista, yhdistettynä kasvojen säilyttämiseen), tai vaikkapa toimitusketjun hallintaan liittyvät tekijät.

Elintarvikkeiden osalta ei tarvitse puhua banaaneista. Taitaa suurin osa tuoretuotteista olla sellaisia, että Suomen ilmasto luo suurimman osan vuotta sellaiset olosuhteet, ettei täällä tuottaminen ilman melkoista hiilijalanjälkeä onnistu.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja Vastaus kommenttiin #10

Minusta laatukysymykset ja toimitusketjun hallinta peilautuvat lopulta myös kustannuskysymyksiksi. Jos laatua tai toimitusketjun hallintaa olisi pidetty alunperin kustannustasoa huomattavasti tärkeämpänä seikkana, ei tuotantoa olisi alunperinkään siirretty. Laadulle ja toimitusketjun hyvälle hallinnalle on osoitettavissa aina jokin hinta ja se hinta ilmeisesti on liian kallis, jos tuotanto palaa.

Sijaintipaikkaan liittyvästä heiluriliikkeestä voisi kirjoittaa pidemmänkin jutun, mutta se ei tässä ollut varsinainen blogaukseni ydin.

En julista tuotannon laajamittaista paluuta, mutta sitäkin kyllä tapahtuu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

EU:n ulkopuolisesta tuonnista maksetaan jo tullia, joka on vero sekin. Sitä ei makseta EU:n sisällä. Jos siihen päälle lätkättäisiin kotoinen lisäarvonlisävero, niin ne tuontitavarat saattaisivat kiertää jonkin toisen EU-maan kautta, jossa sellaista lisäveroa ei olisi. EU:n luonteeseen kuuluu, että kaikki sen sisälle tullut tavara on vapaata kuin taivaan lintu EU:n alueella, joten sen jälkeen ei enää Suomi voisi alkaa tehdä alkuperäselvityksiä.

Toisaalta täytyy aina muistaa, että Suomi elää viennistä ja vastaanottomaan alhaiset tullit ja tuontirajoitukset ovat Suomelle tärkeämpi asia kuin kotimaisen tuotannon suojaaminen.

Hiukan liian kukkahattumainen lähestymistapa tässä kauppapoliittisessa asiassa.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Kiitos Juha kommentistasi. Juuri näin asia varmasti kääntyisi, että vientimaissamme otettaisiin vastaava vero käyttöön.

Minusta se ei silti ole lainkaan kukkahattuilua, pohtia, miten alhaisia kuljetuskustannukset ovat niiden vaikutuksiin nähden. Ymmärrän, että kalliimpia teknologiatuotteita ym. kannattaa rahdata maapallolla ristiin rastiin, mutta että kalajaloste lähtee Norjasta, käy yhden työvaiheen Thaimaassa ja palaa Eurooppaan, jossa se viimeistellään ja pakataan kuluttajalle. Jotain kummaa siinä minusta on.

Oire tai ongelma siis on todellinen, mutta ratkaisu voi olla väärä. Siksi kaipaan asiasta keskustelua ja uusia ratkaisuvaihtoehtoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo kalaesimerkki on todellakin oire jostain, mikä pitäisi parantaa.

Mielestäni se on ennen kaikkea oire täkäläisestä työn teettämisen kustannustasosta. En välttämättä tässä tarkoita, että palkkoja pitäisi alentaa tai että kaikista eläke- ja sosiaaliturvamaksuista y.m. tulisi heti luopua, vaan peräänkuulutan tietynlaista työlainsäädännön joustoprojektin käynnistämistä, jotta kaikissa tilanteissa voitaisiin toimia järkevästi.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja Vastaus kommenttiin #5

Joustoprojekti olisi todella paikallaan! Aloitetaan vaikka ensimmäisen työntekijän palkkauksesta, työnantajan maksamat sivukulut pois ensimmäisen työntekijän osalta kokonaan. Arvonlisäverotonta kattoa voitaisiin nostaa 8500 eurosta 30 000 euroon. Paikallista sopimista saatava vapaammaksi ja jotta työntekeminen olisi kannattavaa mm. kunnallisverolle katto 20 ja työntekijän maksamat eläke- ym.maksut max 4%. Työttömyysturva alenemaan portaittain kolmen kuukauden jaksoissa motivoisi nopeammin palaamaan työhön jne.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kokoomushan on perinteisesti kannattanut vapaakauppaa, eli olisiko aika siirtyä Sannan Kepuun tai Persuihin...
Toisaalta tuon alv:n voisi poistaa työvoimakustannusten osalta, jolloin WTO voisi mennä lankaan...

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Esitetty vero lisäisi globaalia köyhyyttä huomattavasti. Vasta vapaakauppa on nostanut mm. satoja miljoonia aasialaisia köyhyydestä viime vuosikymmeninä. Elintason edellytys on toimiva kansainvälinen työnjako, ja sen puuttumisesta kärsivät kaikki.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Olli, haluankin kiinnittää huomiota sanaan "toimiva". Kuten tuolla yllä kuvaan, se että lohiparkaa rahdataan Norjan, Thaimaan ja Pohjois-Ameriikan väliä, onkohan se toimiva työnjako.

Ei kai liene mikään uusi ilmiö sekään, että vauraus ja kansakuntien menestys vaihtelee. Joskus Kiina on ollut kaiken sivistyksen kehto ja edelläkävijä, valta on välillä siirtynyt muualle, mutta on taas kenties palaamassa. Miten siinä sitten Euroopan käy?

Minusta vapaakauppaan, globalisaation ja työn toimivaan jakoon liittyy moensti keskusteluissa joko-tai piirre, olaan joko puolesta tai vastaan. Lieveilmiöistä ja kokonaistaloudellisesti esim. ympäristövaikutukset huomioiden työn epätasaisesta jakautumisestakin pitää voida puhua.

Toimituksen poiminnat