Terveyspalveluiden hinnoista
Luin ilahtuneena edullisia magneettikuvauksia tarjoavan Cityterveyden perustaja Matti Kiurun (Talouselämä 28) haastattelua terveyspalveluiden hinnoista. Kysymys, joka jää ilmaan, on se, mikä taho palveluiden hinnat Suomessa lopulta määrittelee, kun markkinamekanismit eivät sitä ilmiselvästi tee.
Julkisen sektorin kilpailutuksissa vertailuhintana on julkisen omakustannushinta. Oletusarvo on, että kilpailutuksella päästään ainakin jonkin verran omakustannushinnan alapuolelle ja usein se riittää. Jos kustannukset olisivat huomattavasti omakustannushintoja kalliimpia, silloinhan kaikki kannattaisi tehdä itse.
Julkisen sektorin kustannustasoon taas vaikuttaa lähes yksinomaan budjetoitu rahasumma. Onko siis julkisen sektorin budjeteilla merkittävä ohjausvaikutus koko Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden hintatasoon? Budjettiinsa varattua rahaa vain harva yksikkö jättää käyttämättä, joten kuluvalle vuodelle budjetoitu raha toimii pohjana seuraavan vuoden budjetille eli ”tuotantokustannuksille”, joihin lisätään vielä vuosittain vähintään henkilöstömenojen automaattinen kasvu.
Jos mietimme esimerkiksi julkisen puolen kuvantamispalveluita: muutaman miljoonan euron laiteinvestointia käytetään vain virka-aikoina eli alle 25% käyttöasteella. Pahimmillaan virka-ajan kapasiteetin ylittävä kysyntä synnyttää ruuhkia, joita hoitotakuun vuoksi puretaan ostopalveluilla, jolloin budjettiin varataan vuosittain nousevat henkilöstömenot ja kasvavat ostopalvelut. Kuinka monella yksityisellä toimijalla on varaa kahden miljoonan investointiin alle 25% käyttöasteella ja kapasiteetin täydentämiseen ostoilla, takaisinmaksuajan ollessa reilusti yli laitteiden käyttöiän?
Yhteiskunnan näkökulmasta tilanne on lähes sietämätön. Laitteita on vieri vieressä julkisella ja yksityisellä. Hinnanmuodostuksen tapahtuessa mahdollisesti edellä kuvatulla kaavalla, lisääntynyt kapasiteetti ei laskekaan hintoja. Veronmaksajat lopulta maksavat ylikapasiteetista veroina, veroilla rahoitettavina kelakorvauksina tai ylihintaisina palveluina. Omasta laitekannasta ei julkisella luovuta, mutta palveluita ei myöskään myydä ulkopuolelle tai vuokrata tiloja ja laitteita virka-ajan ulkopuolella yksityisten käyttöön.
Cityterveyden kaltaiset ”hintahäiriköt” ovat tervetulleita markkinoille. Tällaisen myötä terveydenhuollon kustannustaso muuttuu nykyistä läpinäkyvämmäksi ja ylihintaisia, päällekkäisiä rakenteita voidaan ajan mittaan jopa purkaa. Paitsi siinä tapauksessa, että soteuudistus vie valinnanvapauden ja subventoi ylihintaisia tuotantomalleja.
Kirjoitus on julkaistu Talouselämässä 19.9.2014
Mennä viikolla juuri luin miten kunnat aikovat jatkaa ulkoistusta monilla eri osa-alueilla ja yhtenä syynä mainittiin se, että oman palvelutuotannon todellisia kustannuksia on vaikea laskea.
Vaikuttaa mielestäni siltä, että jäsenkirjaltaan sopivien sijaan kunnat tulisi velvoittaa palkkaamaan edes yksi laskutaitoinen ratkaisemaan näitä ”vaikeuksia”.
Ilmoita asiaton viesti
En myöskään ymmärrä, mikä siitä kustannuslaksennasta tekee niin vaikeaa. Tällaista osaamista kunnista monesti puuttuu ja mietin kovasti myös Kuntaliiton roolia. Minusta Kuntaliiton pitäisi tuottaa jatkuvasti tutkimustietoa ja vertailuja kuntien palveluiden hinnoista, henkilöstömääristä eri toiminnoissa, ostettujen palveluiden hintatasosta. Toinen tutkimustaho lienee KAKS.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ollut yksityissektorilla laskemassa käyttötuntikustannuksia useammallekin projektille. En voi lakata hämmästelemästä miksi se on niin vaikeaa julkisella sektorilla.
Kollegasi Asko-Seljavaara julisti blogissaan miten nyt on tutkittu että julkinen terveydenhuolto on edullisempaa kuin yksityinen. Esimerkiksi HUS tarjoaa keuhkoröntgeniä 36 eurolla, kun sen kustannus on Asko-Saljavaarankin mukaan 400-500€ (löytyy kommenteista).
Yksityisen on mahdotonta reilusti kilpailla näiden verovaroin subventoitujen palveluiden kanssa.
http://sirpaaskoseljavaara.puheenvuoro.uusisuomi.f…
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin on. Kakojen perusongelma onkin, että he eivät tajua, että terveydenhuoltopalveluilla, siis kansalaisten terveydellä. ei Suomessa ole tarkoituskaan ”reilusti” kilpailla.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sama ongelma pätee mm. kulttuuripavelujenkin (laatua edellyttävien) tuotantoon.
Julkiskeskeinen ajattelu, jonka aiheuttama tehottomuus (tai kehno elinkelpoisuus) käykin ilmi, alkaa perustella omia käytänteitään luomalla olemassaololleen ja toiminnalleen omat teesinsä, ns. itseisarvonsa, joita ei ikään kuin voisi asettaa kyseenalaisiksi.
Esimerkiksi laitos, jonka 1) yksikkökustannukset ovat korkeat, 2) yksikkökoko liian pieni, 3) käyttöastee vajaa, 4) luo osaltaan ylikapasiteettia, 5) hyötysuhde heikko, 6) hävikki suuri, 7) laatu, know-how ja palvelusortimentti ala-arvoinen ja 8) joka toimii kapealla paikallisella rekrytointi-/valikoivuuspohjalla ja 9) jota vaivaa jopa asiakkaiden puute,
saattaa yhteiskunnan ja poliitikkojen tuella elellä tarkan seurannan valokeilan puuttuessa kymmeniä vuosia ihan rauhassa kenenkään puuttumatta asiaan. Mainittu esimerkki on julkisrahoitteiselta taidealalta, jossa myös kaikki, mitä saadaan tai kupataan pannaan toki menemään.
Ilmoita asiaton viesti
Keskussairaala päivystää 24 h ja laitteet ovat myös tarvittaessa käytössä 24 h. Minitsemiasi keuhkokuvia otetaan vuorokauden ympäri. Keskussairaalassa tarvitaan monikertaista henkilökuntaa mm. sen takia, että se kouluttaa jatkuvasti uutta.Yksityisellä puolella tällaista velvollisuutta ei ole, eikä siellä röntgenosasto yöllä ole auki.
Ilmoita asiaton viesti
Päivystyslaitteet ovat toki käytössä 24h, mutta julkisella puolella on useita kuvantamislaitteita, joita ei suinkaan käytetä illalla tai viikonloppuisin, tästä on lukuisia esimerkkejä.
Ehdotankin, että mikäli laitteita ei käytetä itse iltaisin tai viikonloppuisin, ne voitaisiin vuokrata yksityisen käyttöön noina aikoina.
Ilmoita asiaton viesti
Näpertelyä, kuka hullu tulee yölä kuvattavaksi ?Jos olen yksityisellä asiakkaana niin ei palvelutaso saa olla huonompi kuin julkisella.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, onko HUS:n toiminta mielestäsi näpertelyä? Siellä on onnistuneesti luotu yhtiö, joka tarjoaa iltaisin kirurgiaa ym. palveluita julkisissa tiloissa. Kaikki voittavat. Aika moni yksityisen palveluita käyttävistä arvostaa juuri joustavuutta, ettei lääkäriin/tutimuksiin tarvitse mennä keskellä työpäivää, mikäli ongelma ei ole akuutti.
Yön ja virka-ajan välissä on monta tuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien laitteiden käyttämiseen on valmius olemassa 24 h, jos päivystyspotilas niitä tarvitsee.Kirjoittajalla ei taida olla mitään selvää käsitystä siitä, mitä sairaalassa tehdään.
No jaa, Turussa ei varmaan päivystysluontoisesti käytetä PET-kuvausta, mutta melkein kaikkea muuta kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, päivystysvalmius ja päivystylaitteet ovat eri asia kuin tässä kirjoituksessa esimerkkinä käytetyt laitteet. Esimerkiksi kuudesta magneettikuvauslaitteesta 1-2 saattaa olla päivystysvalmiudessa, muita 2 miljoonan koneita käytetään maksimissaan virka-ajan eli 25% käyttöasteella.
PET-keskus on oma hallinnollinen yksikkönsä ja sen käyttöasteisiin minulla ei ole luottamustehtävieni kautta tuntemusta. Yksikkö on osittain Turun yliopiston kustantama ja ylläpitämä.
Arvostan ensisijaisesti kommentoinnissa lisäarvon tuottamista sisältöön, en niinkään asiantuntemuksen arviointia. Jos edellytyksenä on väitöskirjan kirjoittaminen aiheesta ennen kuin asiaa saa ääneen yhteiskunnassa pohtia, silloin kommenttisi voi olla aiheellinen. Jatkossa siis mieluummin lisäarvoa keskusteluun, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikutelmaksi jää, että kyse on poliittisesta propagandasta, jolla on omat tarkoitusperänsä, niin harkitsemattomia ehdotuksesi ovat. Jos keskussairaalan röntgen vuokrataan vaikka lauantaiksi yksityiselle firmalle, niin pitää kuitenkin olla koko ajan mahdollisuus häätää maksava asiakas pois, jos vaikkapa kolarin uhreja pitää kuvata.Vastuu, ja salassapitokysymykset olisivat mielenkiintoisia nekin. Kukas sitten vastaa, jos vaikkapa Polkuhintamagneetti Oy:n asiakas saastuttaa sairaalabakterilla koko röntgenin?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei aina ole päivystyksestä. Jonossa on potilaita, joita palvellaan ”virastoissa tavallisesti noudatettavana työaikana”.
Tuo jono lyhenisi nopeasti, jos virastoajan ulkopuolista laitteiden käyttöä alettaisiin ajatella viisaana vaihtoehtona esim. Vauranojan esittämillä tavoilla, mm. vuokraamalla tms.
Ilmoita asiaton viesti
Jos erotellaan keskussairaalat ja terveyskeskukset, näistä kun kummastakin erotetaan vielä hoitohenkilökunta ja hallinto, sekä lisätä koko kunnallinen terveydenhuollon hallinto. Niin näistä kun erotetaan hallinnon tuoma henkilöstö kulut erikseen, niin saadaan kokonaishintaan, kohottaa julkisen puolen kulut suuremmiksi terveyskeskus tasolla. Sillä terveyskeskus tasoista aukioloaikoja tarjoaa myös yksityinen puoli, jossa hallinto kulujen osalta ne ovat paljon pienemmät, eikä itse hoidon hinnoissa ole eroja.
Miten tämän voisi helposti ratkaista, itse ehdotan asiakas lähteistä lähestymistapa. Jossa palveluntuottaja ilmoittavia hinnat, johon kuuluisi sekä julkisenpuolen että yksityispuolella tuottajat, jossa julkisen puolen pitäisi pärjätä asiakas viroista tulevilla tuloilla. Tämän etu olisi läpinäkyvyys, sekä isolokki veronkuluttajia vähemmän kuluttamista verovaroja.
Ilmoita asiaton viesti
Perusesimerkki siitä, kuinka pihalla kakot ovat reaalimaailman ja kansantalouden ymmärtämisessä:
”Oletusarvo on, että kilpailutuksella päästään ainakin jonkin verran omakustannushinnan alapuolelle ja usein se riittää. Jos kustannukset olisivat huomattavasti omakustannushintoja kalliimpia, silloinhan kaikki kannattaisi tehdä itse.”
Hyvä esimerkin siitä, kuinka kilpailu automaattisesti laskee hintoja antaa autokatsastuksen yksityistäminen.
Kun ideologia ja todellisuus ovat ristiriidassa, on se kakouskovaisen mielestä todellisuudelle huonompi juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantaloustiede ei ole osannut kuin kokonaiskulutus laskea, sillä lukuja jossa yhden terveyskeskus käynnin kokonaisten hinta on laskenut, kun koko hallinnon kulut on siihen laskettu mukaan ei ole laskettu. Tämä vääristää juuri ideologista ajattelu mallilla samaan virheeseen, jossa Suomessa käydään verot es kastelua, jossa vain yksi malli on käytössä, eikä edes suostua mallin tamman voisiko jollain muullakaan verot kerätä tuottavammin.
Ilmoita asiaton viesti
Kunta on vaikea laskettava, kun toimintoja on satoja niin kustannusten kohdentaminen on vaikeaa. Niinpä jaettaviin kustannuksiin jää niin paljon,että todellisten kustannusten määrittely on vaikeaa.
Kuntaporras pitäsikin lopettaan ja siirtyä valtion funktio-organisaatioihin, joissa kustennusten kohdentaminen on helpompaa ja halvempaa
Ilmoita asiaton viesti
Tähän asiaan suoraan liittymättä: Ajatus kunnallisen itsehallinnon lopettamisesta on onelmallinen, sillä se on koko Suomalaisen demokratian perusta, vallanjaon oleellinen osa. Kuntaorganisaation lopettaminen tarkoittaa hankalasti valvottavan valtiohallinnon vallan lisäämistä kansalaisten vallankäytön kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun sote uudistusta kehitellään, niin voisi ajatella, että kunnista tulisi joiltain osin kaupallisia toimijoita niinkuin nyt jo vähän onkin tapahtumassa. Pääkaupunkiseudulla voi valita kunnan mistä perusterveyspalvelut hankkii, asuinkunnasta riippumatta. Tätä valintaa ei voi tehdä kuin kerran vuodessa, mutta voi kuitenkin. Tämä on erimainen avaus.
Sen seuraava vaihe on se, että yhdistetään vaikka 5 kuntaa yhdeksi maantieteelliseksi alueeksi, mutta siten, että itse voi valita, mihin kuntaan kuuluu. Jos vaikka asun Leppävaarassa, voin valita maksanko verot Helsinkiin, Espooseen, Vantaaseen tai Kauniaisiin ja vastaavasti saan palveluita, joita järjestävät ko. kunnat missä sitten järjestävätkään… Leppävaarassa voisi olla useampiakin terveysasemia, sekä kunnallisia että yksityisiä…
Jos sitten kävisi niin, että joku kunta ei osaa hoitaa asioitaan, se lopulta menisi konkkaan ja alueelle jäisi yksi kunta vähemmän..Mutta mitä sitten. Sitten olisi vain 4 kuntaa hoitamassa hommia tällä samaisella alueella.
Tämä voidaan toteuttaa asteittain… nyt on aloitettu terveydenhuollosta ja jossain määrin peruskoiluista… antaa homman edetä ja katsotaan mihin päädytään.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on nyt unohdettu, että kunta ei ole valtiohallinnon osa. Itsehallinnollinen kunta on valtiohallinnon vastapaino, vastavoima, osa vallanjakojärjestelmää.
Kuntien itsenäisyyen vähentäminen keskittää valtaa valtiokoneistolle, joka käytännössä ei enää ole kansalaisten hallinnassa – johtuen poliitikkojen selkärangattomuudesta.
Valta rappeuttaa, ja ehdoton valta, valta ilman vastapainoa, järjestelmä ilman vallanjakoa, rappeuttaa ehdottomasti.
Suomessakin.
Ilmoita asiaton viesti
En mielestäni ehdottanut valtiolle mitään uutta roolia. Ehdotin vain että 5 kuntaa alkaa kilpailla keskenään palveluiden järjestämisestä niiden yhteisesti peittämällä maantieteellisellä alueella. En siinä mitään valtiosta puhuta.
Ja tarkennukseksi vielä, että tätä mallia ollaa jo ottamassa käyttöön rajatusti. Ehdotin vain, että lisätään vauhtia.
Vallan rappeuttavasta vaikutuksesta on 110% samaa mieltä. Siksi kilpailua tarvitaan. Silloin kenelläkään ei ole täydellista valtaa… paitsi ehkä asiakkaalla eli kansalaisella, sinulla ja minulla, ilman mitään välikäsiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kunta on kuntalaisten yhteisö. 5 kuntaa ei voi peittää ”samaa aluetta”.
Tilanne, jota esität, ei siis ole mahdollinen – taaskaan, edes teoriassa.
Taloudellisella kilpailulla ei ole poliittista valtaa rajoittavaa vaikkutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Nytkin terkkarin vi valita yli kuntarajan, ei tuossa mitään uutta ole
Ilmoita asiaton viesti
Koittakaa nyt Pekka ja Jouko päätää keskenänne, onko tuo malli mahdollinen… kuten Pekka sanoo, se on ja on jo käytössä. Ja on totta, että en minä sitä keksinyt, mutta odotan kuitenkin innolla, mihin asti kehitys kehittyy.
Jos terkkarin voi, niin samoin voi rajatusti jo koulunkin. Miksi kohta juuri mikään pitäisi olla johonkin kuntaan sidottu. Ilmoitan vain, että olen sen ja sen kunnan asukas ja maksan veroni sitten ja saan palvelut samalta organisaatiolta.. Ja mikä tärkeintä, voin valita kuntani, muttamatta kirjojani jonnekin muualle…jota sitäkin lienee tapahtuvan erinäisistä syistä, vaikka oikea asuinpaikka olisi vaikka kesämökillä tai Espanjassa, ihan muualla.
Ilmoita asiaton viesti
”Koittakaa nyt Pekka ja Jouko päätää keskenänne, onko tuo malli mahdollinen…”
Ei se ole mahdollinen, ja syynkin jo esitin. Pekan esittämässä tapauksess ei ole kyse taloudellisesta kilpailusta.
” Miksi kohta juuri mikään pitäisi olla johonkin kuntaan sidottu.”
Kunta on kuntalaisten itsehallinnolllinen yksikkö, jonka toimivalta on avoin. Kunta EI ole valtiohallinnon osa. Jos kuntalaiset yhessä päättävät tehdä jotain ja hankkivat siihen rahoituksen, miksi muien kuntien asukkaiden pitäisi päästä loisimaan tuloksia?
Ilmoita asiaton viesti
Voinhan minä mennä Viroonkin hoidattamaan itseni, ei kai kunnan raja ole korkeampi kuin valtakunnan raja ?
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai voit. Senkun menet. Voit mennä hoidattamaan itseäsi vaikka Kiinaan. Miten liittyy asiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se kuntalaisen kannalta on kilpailua, jota käydään laadullisin perustein. Se on sitä paitsi paljon parempi ja luovempi tapa kilpailuttaa kuin että vain halvin hinta olisi kriteerinä. Se on juurin tasan taloudellista, luovaa, innovatiivista kilpailua, joihin kuntien pitää vastata.
Kuntaa voi minusta ajatella kuten osuuskuntaa, siinäkin asiakasaomistajat omistavat ja käyttävät palveluita.
Jouko hyvä, olisi kiva kuulla myös sinulta uudistavia, ennenkuulumattomia ajatuksia eikä vain pelkkää lisärahan vinkumista. Kyse on paljolti johtamisen osaamisesta. Työntekijät kyllä osaavat hommansa, ja jos ei jotain osaakaan, niin oppivat jos johto osaa heitä altistaa oppimiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Kunta ei ole yritys. Se on hallinto-organisaatio, kuntalaisten yhteisö. Se ei ole osuuskunta.
Missä olen vinkunut rahaa lisää mihinkään?
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Siinä vain ei ole kyse kilpailusta.
Ilmoita asiaton viesti
Julkista puolta koskien, kuvantamislaitteita käytetään useimmissa keskussairaaloissa toki myös iltaisin. Yöllä potilaat tuskin haluavat tulla elektiivisiin tutkimuksiin. Kalleimmillaan laite maksaa noin 1,5 miljoonaa €. Valtaosa tutkimuksen kustannuksista, noin 85%, on henkilökunnan palkkoja. Eli jos absoluuttisia kustannuksia haluaa laskea, työntekijöille pitää maksaa vähemmän palkkaa ja heidän pitää tehdä tutkimukset nopeammin. Sairaaloiden sisäiset laskutukset ovat lähes kategorisesti todellisiin kustannuksiin verrattuna alakanttiin.
Keskimääräinen julkisen puolen tuote on laajuudeltaan ja laadultaan eri luokkaa kuin City-terveyden. Jälkimmäisen kohtalon ratkaiskoot markkinat.
Ilmoita asiaton viesti
Potilaat tulisivat varmasti tutkimuksiin kello 16-22 tai viikonloppuisin, jos se nopeuttaisi diagnoosin saantia.
Mitä taas henkilökunnan palkkoihin tulee, ne todella muododstavat merkittävän osan laitteiden käyttökustannuksista. Palkkakustannukset nousevat merkittävästi virka-ajan ulkopuolella.
Keskustelusta on jälleen unohtunut sähköisten palveluiden suomat mahdollisuudet. Esimerkiksi röntgeniä tai magneettia otettaessa lääkärit eivät tietääkseni osallistu kuvaustuokioon. Hoitajien palkat taas ovat huomattavasti lääkäreitä pienemmät, jolloin kuvia voitaisiin ottaa kohtuukustannuksilla 16-22 ja viikonloppuisin myös muualla kuin päivystyksessä. Lausunnot voitaisiin hoitaa ervassa tai tulevalla sotealueella keskitetysti ilta- ja viikonloppuisin ns. kuvantamispalveluiden palvelukeskuksessa. Tällöin palkkakustannus ei olisi enää niin kohtuuton kuin se, että jokaisessa sairaalassa vähintään kaksi laitetta olisi täysmiehitettynä iltaisin ja viikonloppuisin.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä usko, että kukaan haluaa tulla klo 18-19 jälkeen , raja kulkee pari tuntia työpäivän jälkeen
Ilmoita asiaton viesti
Minä kävin keväällä gastroskopiassa julkisella puolella Helsingissä ja aika oli illalla puoli kahdeksalta. En osannut ihmetellä moista aikaa, se sopi minulle vallan mainiosti. Ainakin paremmin kuin puoli kahdeksalta aamulla, aamu-uninen kun olen.
Tutkimuksessa käytetty laitteisto tuskin on maksanut miljoonia mutta paikalla oli tutkimuksen suorittanut erkoislääkäri ja pari hoitajaa, ainakin toisen luulisin olleen sairaanhoitaja. Verkkopankkiin kopsahtaneen laskun summaa en tähän hätään muista, mutta lienee ollut muutamia kymppejä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt sattusi vaikka syöpädiagnoosi odottavan ko. kuvausta, niin minä lähtisin vaikka keskellä yötä Viroon hoitamaan homman mieluummin kuin odottaisin että virka-aikana pyörivässä jonossa pääsisin hengestäni. Tasan varmasti lähtisit itsekin.
Ilmoita asiaton viesti
Magneettikuvauksissa pääsääntöisesti on lääkäri paikalla, koska kesken kuvauksen voi tulla varjoaineen ruiskuttamisen tarve. Jos löytyy jotakin merkittävää, pitää olla valmius ottaa myös lisäkuvia.Aikotko palkata röntgenhoitajia toisen mokoman lisää keskussairaalaan, jotta riittää kahteen vuoroon?
Ilmoita asiaton viesti
Millaisissa magneettikuvauksissa pääsääntöisesti käytetään varjoainetta?
Enpä huomannut ehdottaneeni ainoana ratkaisuna toisen vuoron teettämistä keskussairaalassa, vaan esitin erilaisia vaihtoehtoja tilojen vuokraamisesta yksityiselle tai ostopalveluiden lisäämistä uusinvestointien sijaan. Mikäli toisen vuoron palkkaaminen on kustannustehokkaampaa kuin hoitotakuun hoitaminen esim. palveluiden ostona, kyllä, minä ehdotan toista vuoroa ilta-aikaan.
Keskeistä tässä on kustannusten tuntemus ja vaihetoehtoiskustannusten laskeminen – myös julkislla varoilla toimittaessa.
Ilmoita asiaton viesti
No esimerkiksi aivokasvainta epäiltäessä ruiskutetaan varjoainetta, mikä päätetään usein vasta kesken kuvauksen, koska sekään ei ole vaaratonta. Lääkärin pitää olla paikalla siitäkin syystä, että voi tulla kaikenlaisia henkeä uhkaavia yllättäviäkin reaktioita.
Toinen vuoro hoitajia lisää, sekö kannattaisi? Eivät yksityiset magneettikvauspaikatkaan kuvaa iltaisin tai lauantaisin, miksi se keskussairaalasta ostettuna olisi näillä reunaehdoilla kannattavaa? Ja miten koneet ulkoistetaan, kun päivystysvalmius ja jatkuva kouluttaminen ovat tarpeen?
Poliittisestihan voidaan päättää mitä tahansa, esim. niin, että vain Helsingin sairaalat päivystävät Etelä-Suomessa, tällaistakin olen kuullut ehdotettavan.
Tässä taitaa ennen muuta olla kysymys poliittisesta propagandasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsit koko ”ongelman” ytimen: ”samoilla reunaehdoilla”!
Samoilla reunaehdoilla toimiminen on AINA jo määritelmällisesti julkisena palveluna halvempaa kuin yksityisenä. Hyvä käytännön esimerkki on nykyisin avoimesti kilpailtu autokatsastustoiminta.
Kaikille tarkoitettua palvelua EI EDES TEORIASSA voi tarjota markkinaehtoisesti. Se on yksinkertaisesti mahdotonta.
Palveluja, joita ei ole tarkoitettu KAIKILLE, ei välttämättä kannata tuottaa julkisena palveluna.
Tässä perustietoa kansantaloustieteestä ja kansantalouden toimintamekanismeista:
http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans…
Sopii myös Kakon edustajille.
Ilmoita asiaton viesti
Olen suhtautunut kunnioittavasti Joukon ajatuksiin noin yleisesti, mutta nyt taisi päästä Joukolta ap: ”Samoilla reunaehdoilla toimiminen on AINA jo määritelmällisesti julkisena palveluna halvempaa kuin yksityisenä. Hyvä käytännön esimerkki on nykyisin avoimesti kilpailtu autokatsastustoiminta”
Mitkä ne reunaehdot sitten olisivat… yksi reunaehto lienee kysymys julkisesta tai yksityisestä toiminnasta… Siis ei ole mahdollista edes verrata yksityista ja julkista samoilla reunaehdoilla, koska yksi reunaehto on valinta julkinen tai yksityinen.
Mutta tästä on ylipäätään älytöntä keskustella siitä lähtökohdasta että voitaisiin verrata julkista ja yksityista samoilla reunaehdoilla, kun kerran määritelmän mukaan reunaehdot ovat erilaiset. Siksi pitääkin verrata julkista ja yksityista toimintaa kokonaisvaltaisesti, kumpaakin pitää ajaa omilla ehdoillaan, heikkouksillaan ja vahvuuksillaan. Silloin päästään tympeästä teorian jänkkäämisestä todellisen toiminnan vertaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanoin,samoilla reunaehdoilla toimittaessa.
Ei ole merkitystä sillä, mitkä nuo toimimisen (siis nimenomaan TOIMIMISEN) reunaehdot ovat. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että julkisen palvelutoiminnan on tarkoitus tuottaa palveluja, yksityisen palvelutoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa.
Samoin reunaehdoin toimittaessa ykstyinen on jo määritelmällisesti voittomarginaalin verran kalliimpi.
Ilmoita asiaton viesti
Höpsistä. Ehkä ainoa ero, josta voi olla huolestunut on se, että yksityisellä puolella voittarahat saattavat valua ulos systeemistä, Cayman saarille tai muualle. Julkisen puolen voittorahat valuvat tehottumuuteen.
Jos Suomessa olisi yrittäjäystävällinen ilmapiiri, niin että olisi edullista omistaa yritystä Suomessa, niin sellaisen yrityksen voittorahat jäisivät Suomeen yhtä varmasti kuin julkisen puolen ylimääräiset budjetitvarat valuvat kunnanisien ja -äitien opintomatkoihin milloin minnekin. Voittorahat yrityksissä luovat uutta yritystoimintaa siinä missä tehottomuus työllistää. Mutta yrityksissä ei ole varaa tehottomuuteen mikäli kilpailu toimii. Ja siksi ehdotuksen lisätä kilpailua julkisella puolella, joko yksityisiä toimijoita kohtaan tai mielkuummin vielä julkisten toimijoiden kesken, olisi tervetullutta.
Mikään yksittäinen toimi ei välttämättä tuo ratkaisua vaan kokonaisuus ratkaiseen. Itse uskon valvottuun ja sopivasti säänneltyyn markkinatalouteen. Samalla myönnän, että ehkä on joitain yhteiskunnan alueita, joilla yhteiskunnalla pitää olla monopoli. Oikeuslaitos, armeija.. olisko muita ?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tässä olet ymmärtänyt perusteellisesti väärin: ”Julkisen puolen voittorahat valuvat tehottumuuteen.”
”Julkisella puolella” ei ole, eikä voi olla, ”voittovaroja”.
Tutustu nyt aikasi kuuksi tuohon antamani linkin avulla kansantalouden perusteisiin, niin asiat selviävät sinullekin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos julkisella puolella ei ole voittovaroja, niin miten se eroaa alla olevasta kuvauksesta, jonka poimin antamistasi linkeistä ?
”Neuvostojärjestelmän romahtaminen oli siis oikeastaan sisäänkirjoitettu sen rakenteeseen, eikä ollut vältettävissä. Asevarustelun syyttäminen lopputuloksesta on epätieteellistä, sillä kansantalouden kehityksen kannalta on oikeastaan yhdentekevää, valmistetaanko aseita ja pommeja vai autoja ja känyköitä. Poliittisesti asia on tietysti jo ihan toinen juttu, mutta toisaalta, kun neuvostojärjestelmä oli melko suljettu ja kansalaisten teidonsaanti rajattu, ei poliittinenkaan puoli ollut suuri ongelma; mistä ei mitään tiedä, sitä ei voi kaivata ja vaatia.”
Ja olen tietenkin ko. kirjoituksesi kanssa samaa mieltä.. Gosplan ei toiminut, eikä toimi vieläkään.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en pysty yhdistämään noita. Neuvostojärjestelmä ja Gosplan eivät liity mitenkään Suomen julkishallintoon.
Tosiasia on, että yhteiskunta ei ole liikeyritys. Sitä ei voi siksi yrityksenä käsitellä eikä analysoida. Yrityksen takoitus on tuottaa voittoa. Yhteiskunnan tarkoitus on muiden tehtävien ohessa luoda yrityksille olosuhteet tuottaa voittoa. Ero on ratkaiseva.
Ilmoita asiaton viesti
Aivokasvainepäilyt ja monet helpommat magneettikuvaukset voitaisiin varmasti järjestellä vaativuutensa mukaan kahteen eri ryhmään. Miehitystä vaativimmissa kuvauksissa tarvitaan enemmän, helpommissa, joita tehtäisiin ilta-aikaan, voitaiisin tehdä pienemmällä porukalla.
Jos taas yksityisellä sairaalalla vaihtoehtona on ei magneettikuvausta lainkaan tai vuokratuilla laitteilla vuokratuissa tiloissa iltaisin ja viikonloppuisin, voisi pienehkö yksityinen tarttua vaihtoehtoon mieluusti.
Ja kuten sanottua, moni ei akuutti potilas tulisi mieluummin virka-ajan ulkopuolella kuvattavaksi.
Moni työntekijä miltä tahansa alalta tuskailee yleissitovien TESien kanssa, kun monesti työntekijöillä itselläänkin olisi sopivampaa työskennellä esim. 12-20 kuin aina 8-16. Kaikki eivät haluaisi myöskään töröttää ruuhkissa ja jonoissa, kun Suomi edelleen jumittaa vuosituhannen alun työajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät TES rajoita työaikaa, minä olen oin 20 vuotta valtiolla ja se jälkeen alalla yksityisessä firmassa.Työaikoja oli kaikenlaisia ja niistä sovittiin tarpeen mukaan.
Eikä niistä mitään ihmeellisiä korvauksia maksettu, sunnuntaita lukuunottamatta ja ylitöistä tietysti
Oli päättymätöntä kolmevuorotyötä, kaskivuorotyötä aamuvuoroa, ilta vuoroa, päivävuoroa.Suuret muutostyöt ja ohjelmistopiviteykset tehtiin yöllä 3-6 välillä etc
Käytössä oli myös työajan joustot eli työtä tehtiin ruuhka-aikaan 10-12 tuntia päivässä ja hiljaisena aikana tehtiin lyhyempää aikaa tai pidettiin vapaata
Eivät TES rajoita muuta kuin mielivaltaista työvuorojen järjestelyä
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään hintaa tarvitse hyväksyä sellisenaan.Olen tehnyt hankintoja julkisella ja yksityisellä ja samat yleispätevät ohjeet pätevät molempiin
Eivät julkisen puolen hankinnat ole sen kummempia kuin yksityisen tekemätkään, laki hankinnoista kuvaa aika hyvin hyvää hankintapaa.
Kun julkinen hankkii niin kyseessä on yleensä suuri hankinta, pieniä ei kannata tehdä, koska niistä aiheutuu kuluja suhteessa enemmän.
Hankinnan valmistelu kestää vuosiakin, ei yksityinenkään hanki hetken mielijohteesta.
Hankinnan valmistelussa kannattaa tutustua potentaalisiin toimittajiin ja pistää heidät esittelemään mitä he kykenevät tarjoamaan
Tarjoajian pitää houkutella, ei jossain lehden nurkassa tehty ilmoitus tuo kaikkia potentiaalisia tarjoajia.
Toimittajan pitää olla fied proven eli pitää olla merkittävä määrä referenssejä.Uutta ei kananta ottaa, sillä aina tällaisella on kaikenlaisia ongelmia
Onko toimittajalla harteita toimittaa eli onko toimittaja taloudellisesti vahva.
Toimittajalla pitää olle kehittynyet raportointijärjestelm, josat pitää saada tiedot esim palvelutasosta julkiseen järjestelmään ja sen taas pitää olla avoin kansalaisille.J
Valvonta pitää olla selvä ja valvonnan tulokset viedään myös palvelutasojärjestelmään ja kansalaisten luettavaksi
Kaikkia munia ei pidä pitsää saman koriin kuten jukisella normaalisti pistetään vana toimittaja pitää olla 2-3 ainakin.Se lisää heman kuluja, mutta kun asia on kerran mietitty niin kysymys on vain monistamisesta.
Tarjoajien pyytämää hintaa ei ole pakko maksaa vaan ne hinnat, jotka ovat kalliita pyydetään alentamaan.On sitten neuvottelukysymys mille tasolle päästään, mutta usien hinnat tippuvat reilusti.
Jukinen hankinta epäonnistuu useimmien sen vuoksi, ettei hankintaa osata eikä sitä valmistella riittävän pitkäjänteisesti.
Mutta ostaminenkin maksaa ja usein hankinta tehdään paniikissa kun pitää säästää ja päädytään riitoihin, jotka julkinen hankkija häviää
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen megalomaninen toimintamalli kuuluu historiaan. Teknologian nopea eteneminen tekee tuollaisesta dino meiningistä täysin kestämätöntä. Esimerkkinä esim. Suomen ja Viron tietotekniikka systeemit, joissa satoja miljoonia on Suomessa mennyt kankkukan kaivoon… ja nyt otetaan lopulta käyttöön virolaisten X road, murto-osalla rahaa tehty yhteiskäyttöväylä.
Julkinen valta ei sinällään ole huono. Mutta koska julkisella puolella uusien ajatusten, notkean toiminnan, paikallisen järjenkäytön ja myös tuloksien mukaan palkitsemisen vaikea soveltaminen johtaa juurikin tehottomuuteen, julkisten toimijoiden varaan laskeminen, pelkästään, ei saa minun kannatusta.
Blogisti on siinä mielessä oikeilla jäljillä, että paremmalla järjenkäytöllä, meidän yhteisesti omistamasta infrastruktuurista voisi saada paremmat tehot irti. En ymmärrä mihin tällaisen asian vastutaminen perustuu… Sama kuin julkisen vallan omistama bussifirma ei voisi ajaa yöaikana samoilla busseilla tilaúsliikennettä… olisko tämäkin ongelma.. jos jos ei ole, niin miksi se on ongelma jonkin kameran käytössä ?
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on pelkkä väylä eikä se siällä sovelluksia.Järjestelmän hinta on selvillä vasta kun summataan kaikkien sovellusten kulut yhteen.
Virossa ei ole ollut järjestelmiä, joten he lähtevät puhtaalta pöydältä ja kulut ja vaikeudet tulevat vasta myöhemmin
Suomessa painolastina ovat 450 kunnan jälkeensäjättämät järjestelmät.Jokainen kunta on miinoittanut oman asemansa tekemällä järjestelmistään yhteensopimattoman naapureiden kanssa, joten konvertointi maksaa maltaista ja pääosa kuluista tulee tästä.
Törmäsin tähän 80-luvulla , kun yritimme käyttää hyväksi kuntien paikkatioetokantoja, mutta juttu osoittautui niin kalliiksi, että siitä oli luovuttava
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Ja siksi julkinen toiminta on siis tehotonta…Suomessa. MOT
Ilmoita asiaton viesti
Kun investoinnit ovat satoja miljoonia-miljardeja , kuten ne julkisella sektorilla ovat niin ei niitä päivää varten luoda vaan pitkaikaista käyttöä varten. Ei julkisella sektorilla ole varaa uusia kaikkea vuosittain.
Hyvä esimerkki on tietoliikenne, kun invetsoinnit ovat miljardeja niin laitteistojen ja ohjelmistojen on kesketettävä 10-20 vuotta.Päivityksiä toki tulee.
Tai paperitehdas, se pyörii edelleen 10-20 vuotta , koska koneessa on paljon raha akiinni
Ilmoita asiaton viesti
Tekniikan kehtittyessä ei ole mahdolista tarjota hyviä palveluita 20 vuotta vanhalla kamalla. Siksi koko ajattelu pitää muuttaa niin, että uutta tekniikkaa voidaan ottaa käyttöön joustavasti ja käyttää sitä tehokkaasti, juukiin niin kuin blogisti alunperin esitti.
Esim. geenitekniikkapohjaiset keinot paranevat Mooren lain mukaan, tehot kahdentuu 18 kk:n välein. Tämä tarkoittaa myös sitä, että samalla rahalla hoidetaan kaksi kertaa enemmän potilaita samoilla tuloksilla, jos vain voidaan uudet värkit ottaa käyttöön parin vuoden välein.
Paperitehtaat ovat historiaa ja on totta että koneissa on paljon rahaa kiinni. Sen vuoksi niitä ei kannata enää Suomessa pyörittääkään. Meidän pitää panostaa erittäin korkea tuottavuuden tehtäviin. Vain siten voimme pitää kiinni korkeasta elintasostamme. Bulkki on bulkkia ja hinnat sen mukaisia.
Tietoliikenteessä sukupolvi on noin 10 vuotta. Sen jälkeen ei vanhaa tekniikkaa juurikaan enää kehitetä. Sinä aikana Mooren laki on pyörähtänyt noin 6 kierrosta ja tehot kasvaneet 2**6 eli 64 kertaiseksi. Sen jälkeen koko systeemi pitää suunnitella uusiksi, koska arkkitehtuurit eivät yleensä skaalaudu näin paljon. Lääketiede on nykyisin jo paljolti tietotekniikka pohjaista ja samat lainalaisuudet pätevät.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin!
Julkisella on toki mahdollisuuksia investoida kehityksen kärkeen toisaalta jopa enemmän kuin yksityisellä, koska kaikki investoinnit eivät aina edellytä tiettyä tuottoa ja takaisinmaksuaikaa. Se on toki koko yhteiskuntamme terveyden eduksi, tästä esimerkkinä PET-kuvantaminen.
Sen sijaan pitää kuitenkin miettiä, että ovatko aina kaikki uudisinvestoinnit julkisella perusteltuja, jos mitkään talouden lainalaisuudet eivät täyty eikä kyseessä ole mitenkään poikkeuksellinen uusi teknologia. Magneettilaitteet toimivat hyvänä esimerkkinä juuri tällaisesta. Tässä joustava ja julkisen/yksityisen toimintarajat ylittävä uudenlainen käyttötapa olisi eduksi koko kansantalouttamme ajatellen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olin teitoliikenten palveluskessa 40 vuotta.Teknologiat ovat vaihtuneet viiden vuoden välein, mutta sitä huolimatta laitteiden käyttöaika on ollut 15-20 vuotta. Päivityksillä kyetään pitämään palvelut yllä. Vaikka valmistus loppuu niin ylläpito jatkuu
Ja vaikak teknologia kehittyy niin sen muovaaminen maailmanlaajuiseksi standardiksi vie oman aikansa .Eivät nuo suuryritykset, jotka kehitystä vetävät ole sen joustavampia kuin valtioit, aika usein paljon taantumuksellisempia, sillä ne puolustavat reviiriään ja etujaan tarkemmin kuin valtiot eivätkä asiat edisty ennen kuin asemat on varmistettu
Investoinnit ovat sitä luokkaa, ettei koko verkkoa uusita käden käänteessä ja suuri joukko ihmisistä/yrityksistä pitää vanhoja päätelaitteitaan yllättävän pitkään ja käyttää vanhoja palveluita.
Esim tukiasemaverkon uusiminen vaatii luokkaa 10000 tukiaseman uusimista yhdellä operaattorilla. Ei sitä joka viiden vuoden välein tehdä vaikka hinnat aina tippuvatkin
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa järkevä ratkaisu on se että yksityisiä palveluja ei makseta julkisista varoista. Jos haluat yksityiselle, maksat itse kaiken.
Näin oli asianlaita silloin kun Suomessa vielä terveydenhoito pelasi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos halutaan palvelua niin aina kapasiteettia on tyhjänä.Karkeasti voi sanoa, että palvelutaso alkaa tippua kun mennään yli 85 % kuorimitusasteen ja palveluaso on romahtanut kun kuormitusaste on yli 90 %
Hyvä esimerkki tästä ovat yksityisten firmojen puhelinpalvelut, niissä palvelutaso on onneton.
Tai josmenet ruuhka.aikaan kauppaan niin seisot jonossa kuin munoin NL:ssa
Ei se, että joku on yksityinen takaa palvelutasoa
Ilmoita asiaton viesti
Sairaalassa pitää olla jatkuva päivystysvalmius, ja osa kapasiteetista menee henkiökunnan koulutukseen.Tutkimustyötäkin olisi hyvä tehdä. Ei siis voida kuvata maksiminopeudella kahtatoista tuntia päivässä, eikä leikatakaan. Jotenkin tämä ei näytä menevän perille sellaisille ihmisille, jotka nähtävästi eivät sairaalan arkea tunne.
Ilmoita asiaton viesti
Näistä edellämäainituista syistä johtuen sairaalassa kannattaisikin hyödyntää erilaisia toimijoita, julkista ja yksityistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei yksityinen palvelu tietenkään takaa mitään, sinällään. Mutta jos joku yksityinen palvelu ei toimi, niin voi vaihtaa toiselle.
On kokonaan toinen juttu, että Suomessa maan sisäinen kilpailu toimii tutkitusti lähes huonoiten koko EU alueella. Se paljolti selittä miksi juurikin nuo puhelinpalvelut ovat niin surkeita, tai että autokatsastus maksaa mansikoita tai että S ja K kaupat jyräävät….
Meillä ei oikeastaan ole kunnon markkinataloutta vaan liian paljon suojellaan yksityisiä firmoja kilpailulta. Ja siinä samalla, julkiset palvelut ovat vielä vähemmän kilpailulle alttiina.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vain kuormitusaste on pääasiallinen tavoite niin kaikki laitteet kannatta kessittää muutamaan keskussairaalaan tai yhteen ja asiakasta pompotellaan ympäri maata.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään kuormitusaste ole pääasiallinen tavoite, mutta investointipäätöksiä tehtäessä myös siihen tulee kiinnittää huomiota!
Ja kyllä, kun mennään riittävän kalliisiin ja monimutkaisiin laitteisiin, tutkimuksiin ja hoitoihin, joita annetaan esimerkiksi kerran elämässä ihmiselle, niitä todellakin kannattaa keskittää muutamiin yksiköihin ja potilas liikkuu. Potilaan liikkuminen on tällaisessa tapauksessa äärimmäisen pieni kustannus hyötyyn verrattuna.
Ainakin itse matkustaisin mielelläni Jyväskyläänkin saakka saamaan tiettyä hoitoa, jos se olisi maailmanhuippua ja meillä olisi varaa vain yhteen sellaiseen.
Esimerkiksi PET-laitteita on Suomessa osittain juuri tästä syystä vain Turussa ja Helsingissä. Yleensä kun teknologia yleistyy se halpenee ja niin siitä tulee sitten ajanoloon jokapäiväisempää ja yleisempää.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas matkustaisin sinne, missä hoitoa saa.Mutta Suomen tervydenhoitojärjestelmä on OECD maiden eriarvoisin ja niinpä tuon parhaan avun saaminen kuuluu grabben ja muuiden raharikkaiden oikeudeksi.
Muualla Euroopassa noudatetaan tasa-arvoa tässäkin asiassa
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen huomio, onko sinulla viitettä tuohon asiaan… En ole itse huomannut, mielelläni tutustuisin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kommentissa pääasiassa mielipiteitäni, joita kirjoittelen aiheen ympäriltä ilman minkäänlaista asiantuntemusta, ja sisältö voi olla pahasti virheellistäkin.
Järjestelyiden rakenteellisesta resurssien hukkaamisesta, tehokkuudesta tai siinä olevista kehityksen potentiaaleista erillään kustannuksiin liittyy eräs ilmiö, josta luin Krugmanin esseekokoelmasta ”The Accidental Theorist”, mutta en onnistunut löytämään sitä googlesta, sisältö on suurin piirtein seuraavanlainen:
Hyvin toimivat terveyspalvelut voivat tulla kalliimmaksi kuin huonosti toimivat.
Mikäli kaikki vaivat havaitaan tehokkaasti silloin useampia hoitoja voidaan kohdentaa. Ihmisten elämän laatu paranee. Kun elämän laatu paranee, myös kynnys siedettävien vaivojen suhteen muuttuu.
Ihmisten elinikä pitenee jos terveyspalvelut ovat hyvät. Iän myötä myös potentiaalisesti hoidettavia sairauksia syntyy enemmän.
Se mitä ajan takaa on ettei välttämättä ole hyvä lähtökohta ajatella että fiksumman systeemin lopputuloksena olisivat pienemmät kustannukset, vaan pikemminkin hieman päinvastoin, jos järjestelmää onnistutaan kehittämään paremmaksi saattavat kustannukset jopa nousta.
*
Kustannustehokkuus on eriasia. Minusta on tarpeellista pohdiskella rahan roolia laskelmissa. Esimerkiksi jos 1 laite ja 1 työntekijä tuottavat 1 tuotteen 1:ssä tunnissa, ja työtunteja käytettäisiin 1 päivässä, reaalinen tehokkuus pohjautuu tähän ja rahallisen tehokkuuteen päästään kun lukemaan suhteutetaan työntekijän tuntipalkka tai laitteen hinta. Tuntipalkan muuttuminen ei varsinaisesti vaikuta prosessin tehokkuuteen, vaan pikemminkin siihen liittyviin vaihtoehtoiskustannuksiin ja tulonjakoon. Henkilöt, jotka työskentelevät omaavat erilaisia tuotannontekijöitä, esimerkiksi tässä keskustelussa on tuotu esille lääkärien, hoitajien eroja. Toisinsanoen työntekijöissä on laadullisia eroja, jotka ovat riippumattomia rahallisista kustannuksista. Nämä laadulliset erot selittävät sitä miksi tuntipalkat lopulta ovat erilaisia, sillä toisia tuotannontekijöitä on vähemmän (lääkärin koulutus) ja toisia enemmän (hoitajan koulutus), sekä selittävät myöskin tuotettavien tuotteiden erilaisuutta. Jos nyt tätä talouteen liittyvää termistöä voi sekoittaa terveydenhuoltoon näin.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna laitteen käyttöaste lukuna kertoo järjestelmän tehokkuudesta – jonkin verran. Mutta ylläolevassa kommentissa #7 Niko Sillanpää tuo esille, että kustannukset muodostuvat 85% prosenttisesti henkilöiden palkoista. Näin ollen käyttöasteen nostaminen virka-ajan ulkopuolelle todennäköisesti heikentäisi rahallista tehokkuutta, jos siihen liittyisi lisien maksamista, mutta parantaisi tuotettujen tuotteiden määrän ja ajan suhdetta nostamalla työtuntia per päivä, sekä laite:tuote:päivä suhdetta, mutta sekään ei parantaisi laite:työntekijä:työtunti:tuote suhdetta. Jos järjestelmä toimii paremmin ja kuvauksia toteutetaan lyhyemmillä jonotusajoilla, kokonaiskulut voivat kasvaa, yksinkertaisesti sen vuoksi että kuvauksia tehdään enemmän.
Vastaavasti työaikojen laajentamiseen liittyvät kustannukset noudattavat aika pitkälti marginaalikustannuksien periaatetta ja laite kiinteiden kustannuksien periaatetta.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b5…
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/43…
http://www.swcollege.com/bef/arnold/quiz_perfect_c…
http://en.wikipedia.org/wiki/Cost_curve#mediaviewe…
Yksityisellä sektorilla kilpailu pyrkii maksimoimaan voiton, joka tuotantokustannusten ja tuoton välille syntyy. Täydellisen kilpailun vallitessa voittoa ei synny. Mutta markkinat pyrkivät ainoastaan rahalliseen tehokkuuteen, eivätkä reaaliseen tehokkuuteen. Reaalinen tehokkuus on perustelu markkinoiden ylläpitämiselle, ja myös kustannusten kurissa pitämisen edellytys, ja siten epäsuoraan rahallisen tehokkuuden edellytys.
Onko lähtökohtaisesti hyvä oletus että resurssien käyttö on optimoitu joidenkin parametrien suhteen mahdollisimman hyvin, tai että tässä suhteessa olisi havaittavissa jokin kansallinen standardi, jota ei mitenkään voisi parantaa? Minusta ei. Minusta ei myöskään ole hyvä olettaa lähtökohtaisesti tehokkuuden olevan huono.
Mielestäni Vauranojan kirjoitus on sinänsä tärkeän aiheen ympärillä. Olisi hyvä jos järjestelmän tehokkuutta voitaisiin parantaa, mutta henkilökohtaisesit minua ainakin kiinnostaa enemmän muunlainen tehokkuus, kuin sellainen joka perustuu palkkojen leikkaamiseen. Palkkojen suuruudessa on kyse tuotannontekijöihin liittyvästä tulonjaosta, eikä tehokkuudesta. Kirjoitus päällisin puolin vaikuttaa liittyvän varsinaiseen tehokkuuden parantamiseen, laitteiden käyttöasteen osalta, mutta kommenteissa on tullut esille hyvin erilaisia näkökulmia.
Yksityisellä sektorilla on potentiaalinen rooli kilpailun kautta löytää tehokkaampia keinoja ratkaista ongelmia. (Kommentti lähtee nyt vähän harhateille), mutta minusta terveydenhuolto ei toimi markkinoiden suhteen hyvin.
Markkinataloudessa tärkeässä roolissa ovat kysyntä ja tarjonta. Kysyntä tarkoittaa rahallista kysyntää, eikä niinkään tarvetta. Markkinoiden käyttämisen teesi on yleishyödyllisestä näkökulmasta tehokkuuden parantaminen.
Miksi terveydenhuolto ei sovi yhteen markkinoiden kanssa?
Minusta yksi keskeinen ongelma vapaassa markkinataloudessa on kysynnän epätarkkuus, toki muiden ongelmien joukossa. Kysynnän epätarkkuudella tarkoitan sitä, ettei ihminen omien arvojensa suhteen pysty löytää parasta ratkaisua kulutuksensa suhteen. Erityisesti tämä ilmenee sen vuoksi, etteivät ihmiset tiedä ostamistaan tuotteista riittävästi. ( Sivuhuomiona: Tuotteista saatavilla olevan tiedon määrän kasvattaminen näin ollen parantaa talouden toimintaa)
Terveydenhuollon suhteen ihmiset eivät tunne tarvetta palveluille. Tarvitaan lääkäri (tai vähintäänkin hoitaja) arvioimaan hoidontarvetta kunnollisesti. Asiakas ei pysty itse arvioimaan sitä kokonaan.
Asiakas ei siis voi itse muodostaa tarkkaa kysyntää tuotteelle, eikä minusta ole edes syytä olettaa markkinatalouden automaattisesti pystyvän ratkaisemaan tätä ongelmaa.
Niinpä yksityinen terveydenhuolto voi johtaa resurssien ylikäyttöön niiden suhteen joilla on varaa maksaa siitä, eikä resursseja käytetä terveyden edistämiseen mahdollisimman tehokkaasti.
Mutta myös julkisella puolella on sama ongelma. Ihmiset kuluttavat terveydenhuollon resursseja myös sen takia, että eivät tiedä tarvitsevatko hoitoa vaiko eivätkö. Julkisella puolella terveydenhuolto voi taas johtaa resurssien ylikäyttöön liian alhaisen hinnan vuoksi.
Jotkut ihmiset arvioivat tarvitsevansa hoitoa liian vähän. He eivät halua mennä lääkäriin vaikka syytä ehkä olisikin, tai optimisisesti ajattelevat olevansa aina terveitä – jolloin kansanterveys kärsii kun potentiaalinen sitä edistävä hoito jää toteuttamatta. Kolikon kääntöpuolella esimerkiksi hypokondriasta kärsivä ihminen arvioi tarvitsevansa hoitoa liian paljon.
Tärkeää on huomata, että julkisella puolella terveydenhuollon henkilökunnalla ei ole intressiä ylikäyttää resursseja vaan pikemminkin pyrkiä säästämään käytössä olevia resursseja, kun heidän henkilökohtaiset tulonsa eivät toimi kimmokkeena kaikkien mahdollisten palveluiden ”myymiseen”.
Löysin netistä kuitenkin hieman samansisältöisen blogin Krugmanilta, vaikkakin se on eri kuin se johon alussa viittasin:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/07/25/why-ma…
Kannattaa vilkaista myös kirjoitukseen laitettua kommenttia #2 joka on aika mielenkiintoinen ja kertoo vähän Amerikkalaisesta järjestelmästä.
Ilmoita asiaton viesti
Hypokondrikko tarvitsee psykiatrista hoitoa, mutta ei välttämättä sitä miellä ainakaan aluksi itse.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa Henri. Tietotekniikan kehittyessä ihmiset itse pystyvät yhä enemmän tietämään millaista hoitoa he kenties tarvitsisivat ja siten myös mahdollisuudet itse päättää miten haluaa itseään hoidettavan ja kenen toimesta koko ajan paranevat.
Yhteiskunnan pitäisi terveyspalveluissakin siirtyä palveluseteleihin kuten nyt on jo joissain hyvinvointipalveluissa. Silloin palvelun voisi ostaa joko julkiselta tai yksityiseltä. Sen lisäksi pitäisi julkisen vallan laitosten taloudelliset tulokset tehdä julkisiksi, jotta mitään erityisiä piilotukia ei voitaisi maksaa ja siten estettäisiin kilpailun vääristyminen.
Amerikkalaisen systeemin kalleus on tunnettua ja ei sitä kannata pitää varsinaisesti referenssinä sinällään, mutta voi sieltä joitain hyviäkin kohtia ehkä löytää. Koko USA:n systeemi on niin kaukana suomalaisesta, että pitää olla hyvin varovainen sen suhteen, että ei tule poimineeksi rusinoita pullasta.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaista pohdintaa Henriltä asian ympärillä.
Yksi tärkeä huomio, en ole esittänyt palkkojen laskemista minkäänlaisena vaihtoehtona tässä.
Yritän siis sanoa sitä, että nykymuotoisena meidän julkisen ja yksityisen yhdistelmä ei tuota aivan haluttua tulosta kokonaiskustannusten osalta, koska markkinat eivät toimi kenties liian pienen populaation vuoksi kovin tehokkaasti. Kilpailu ja markkinatalous on melko näennäistä nykymallissa. Ja yksi tekijä on siinä julkisen vuosibudjetoinnillaan määrittämä kustannustaso palveluille.
Ilmoita asiaton viesti
Niin varmasti matkustavat ihmiset ympäri Suomen maan.Nytkin on jo vaikeutta päästä es.Helsinkiin jos sattuu akuuttia tarvetta,ei ole katsokaas kaikilla autoja alla jne.taksikyydeillä ei ajella,niitä ei korvaa kukaan.
Terve nuori ihminen kyllä toki jaksaa,ja mies tai tuttavat kuljettavat.Nyt kun eivät vanhukset ynm.vähävaraiset edes pääse kuvauksiin,virolaislääkärit kirjoittavat reseptin apteekkiin,sillä selvä.Kunnat eivät halua,eivätkä anna kirjoittaa lähetteitä erikoislääkäreille,erikoissairaanhoitoon jne.
Ei väliä vaikka ihminen putoaa kotona polvilleen kipujensa takia,kuitenkaan ei ihmisen normaaliin vanhenemiseen jne.kuulu jalkojen alta pettäminen.Näitä ei vaan haluta tutkia ,eikä hoitaa.Eutanasiaa laillistetusti.
Tähän on tultu kokoomusjohtoisen hallituksen säästöillä ja SOTE ynm.”uudistuksilla”Sama koskee lasten HUOSTABISNEKSEEN raijaamista,joka sitten maksaakin 100 000 per.vuosi lapsi veronmaksajille,näissä ulkolaisten omistamissa sijottajien kultakaivoksissa.Kokoomuksen aikana tehdyt kodinhoitajien jne.perheiden lainmukaisten tukitoimien alasajon seurauksena.Kunnat eivät anna edes lainmukaisia tukitoimia perheille,koska HUOSTAKERROIN(haluttiin väkisin lakiin 2008) on ainoa valtion maksama tuki kunnille.Espoo,Helsinki jne.ovatkin kunnostautuneet huostaamisessaan.Räjähti käsiin koko huostaamisvimma,SITRAN liputuksineen ynm.huoliseuloineen,joista ei perheille oikeassa elämässä hyötyä ole.Ainoastaan tahoille jotka rahastavat perheillä,ja heidän lapsillaan.
Rahat tosin voivat käyttää vaikkapa Guggenhaimiin ynm.herraskaisten kulttuuri iloihin.Rikkaat kunnat ,kuten Kaarina ovatkin luku erikseen.Ulkoistetut sos-ja terveydenhoidon ”palvelut”,ovatkin kirjava joukko erilaisia häärääjiä,milloin on mikäkin firma duunailemassa,Attendo,Merikratos,Mehiläinen jne. on myös kunnostautunut huostabisneksessä,laajensi jo vuosia sitten toimintaansa sillä saralla,varma ja tuottava osa-alue.Asiakkaat puolustuskyvyttömiä ja heikoilla,vanhempineen. jne.näitä riittää,oheispalveluina lekureille sijoittaja neuvontaa jne.
Terveydenhoito on alasajettu 1990 asti,koskee niin mielenterveys ynm.palveluja.Es,Nikkilän sairaalasta potilaat kadulle,vailla avohoidon toimenpiteitä jne.koskee myös hammashoitoa,johon ei pääse kuin vuoden jonottamisen jälkeen,ehkä.
Jos lapsella ei ole vakuutusta,hoitoon pääseminen kestää.Sama koskee toki aikuisiakin.Naisten syövät ovat lisääntyneet koska ei ole varaa mennä gynegologille,unohtamatta muita lääkärien palveluja jotka on siirretty erikoisalaksi.400-600 maksavat tutkimukset eivät ole työttömyyden ja köyhyyden maassa saatavilla.KELA korvaus muutaman kympin noista tutkimuksista,siinä olet.
Kokoomuslaisten 3000-26 000 euron kk.tuloissa ei tuo tunnu,mutta ei pidä unohtaa että Suomessa on 700 000,liki miljoona pienillä tuloilla elävää,joiden terveydestä ei vastaa kukaan enää.Kumma että nämä lieveilmiöt tulivat kaikki eun myötä.
Bisnestä ihmisillä,oli lapsi tai aikuinen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on pakko uudistaa eikä voida palata Mäkisen ehdotukseen (9): Ruotsalaiset ovat malliinsa tyytyväisiä. Miksi emme kopioi tätä siinä mitä kaikkea muutakin vähemmän arvoista? Pitääkö kaikki itse kokeilla? Ulkomaillahan poliitikot käyvät ottaaksen opikseen.
Heija Sverige!
Ilmoita asiaton viesti
http://www.kaarina-lehti.fi/2013/01/kaarinan-koulu…
Onko sos-ja terveydenhoito siis yhtä TASA-ARVOISTA joka kunnassa,kuten peruskoulu opetus,joka lainmukaisesti pitää olla kaikille lapsille yhtälaista?Onko tämä siis kokoomuksen näkemys tasa-arvoisesta yhteiskunnasta,kuten sos-ja terveydenhoidon yksityistämisenkin suhteen?Eli ne joilla on ,saavat lisää,muista ei niin lukua.Tämäkö on ARVOYHTEISÖN HINTA??Yhteisön ,jonka maksu nousee joka vuosi(Stubb sitä mieltä,että arvoyhteisöön kuulumisesta kannattaa maksaa,se on se hyöty veronmaksajille)
Eläkemummut ,vaarit,vammaiset,erityislapset,kehitysvammaiset,neurologisista oireista kärsivät(raijataan usein huostaan,kalliimpi huostaamismaksu,kun eivät perheet saa lääkärien palveluja!!)eli raha ratkaisee,ja köyhimmät maksavat menetetyillä perheillään ja sairaat saavat nääntyä sairauksiinsa ja vammoihinsa?Lääkkeiden vähennysoikeuksien alentamiset jne.jne.terveyskeskus hintojen nosto,kotihoidon hinnat monissa sadoissa euroissa vanhuksille,asumispalvelut uusine kaikki erikseen maksavine palveluineen..
Huostaamalla lapset hoidon oikeuden poistamisella perheiltä,saadaan aikaan huostaamisprosesseja,joiden hinta yhteiskunnalle on moninkertainen.Risikko ei nähnyt ongelma tässä,kuten ei aluehallintaviraston häkämieskään,hänen mielestään lapset pitäisi saada vauvana jo pois perheiltään.Nämä ihmiset ovat olleet laatimassa/hyväksymässä lakeja kyseisistä asioista…
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tervydenhoitojärjestelmä on ECD maiden ariarvoisin ja sen halpa hinta ostetaan tappamalla köyhät ennenaikaisesti
Jopa USA:ssa köyhät hoidetaan paremmin kuin Suomessa ja Obaman uudistus kasvatti eroa lisää
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttinne, Heliste on toiselta aurinkokunnalta. 40 v maailmaa merimiehenä kiertäneenä olen todennut nykyisen terveydenhuoltomme parhaaksi. Ihmettelenkin, miksi parasta pitää parantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen asunut monessa maassa ja ei Suomi niin ihmeellinen maa ole.Kyllä pätevää sairaanhoitoa saa muuallakin
Ja usein palvelutaso on parempikin, lääkärin saa kotiin eikä sairaan atarvitse lähetä päivystykseen jonottamaan ja lääkäriltä tai sairaalasta saa dropit mukaan eikä tarvitse jonottaa toista kertaa vielä apteekissa
Ilmoita asiaton viesti
Tämä keskustelu olisi todella arvokasta ilman trollauksia. Jos ei jotain ymmärrä tyhmyyttään tai tietämättömyyttään, se on hyväksyttävää. Olen varma, että minunkaan kaikki kommentit eivät ole täysin oikein. Kun en vaan tiedä kaikkea.
Mutta tahallani en halua kirjoittaa potaskaa muiden luettavaksi. Ja samoin toivoisin, että heitot, joille oikeasti ei ole mitään todellisuuspohjaa ja joiden ainoa tarkoitus on vain sekoittaa asioita jäisivät kirjoittamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Noista linkeistä voi lueskella.OECD raportit ovat maksullisia, mutta noita artikkelita löytyy kyllä pilvin pimein.
Suomen tervydenhoito on eriarvoinen niin alueelisesti kuin tulojen mukaan arvioituna
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
://www.soininvaara.fi/2013/06/30/suomessa-on-oecd-maiden-eriarvoisin-terveydenhuolto/
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd+terveyspalv…
Ilmoita asiaton viesti
Tuota… onkohan menneet puurot ja vellit sekaisin. Minun mielestä ainakin tuo OECD:n paperi ei kerro mitään suomen systeemin keskimääräisestä laadusta vaan siitä, että hajonta maan eri osissa on suurta. Se ei tarkoita, että Suomen systeemi sinällään olisi huono vaan että se voi olla erittäin hyvä keskimäärin. Joissain kohdin raporttia Suomen taso oli keskimäärin kaikista paras, joskin hoidon saaminen vähäväkisille alueille oli ongelma ja siitä oli siis seurauksena tulosten suuri hajonta. Silti, se oli siis kuitenkin parasta. (ei tosin joka kohdissa raporttia). Silti väite siitä että Suomessa tilanne olisi jotenkinerityisen huono ei pidä paikkaansa näiden raporttien valossa.
Minusta Talouselämä oli tulkinnut tuloksia vähintäänkin julkisuushakuisesti. Perustatko kantasi lehden näkemykseen vai luitko alkuperäisen raportin.. tai sen osan kuin oli verkossa saatavissa.
Ja joka tapauksessa toimintaa pitää parantaa, siitähän tässä blogissa on kysymys. Ja miten se tehdään onkin se, missä osaamista tarvitaan. Historiaan tarttuminen ei auta ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo alueellinen eriarvoisuus oli vain yksi havainto. Toinen merkittävä eriarvoisuus on hoidon saatavuuden riippuminen yhteiskunnallisesta asemasta ja tulotasosta.
Jos olet hyvätuloinen ja asut suurella paikkakunnalla niin Suomen terveydenhoito oli hyvää.
Mutta kyseessä olikin eriarvoisuudesta , köyhä ei saa hoitoa Suomessa
Ja kuten näet, linkkejä on useita ja lopputulema sama eli Suomen terveydenhoitojärjetelmä on eriarvoisin OECD maista.
Tuskinpa mikään tiedonvälittäjä muuhun päätyy , jos haluaa informoida raportin sisällöstä
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/…
http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/HSn+sote-ryhm…
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305547355085
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo sanoin… katsoitko OECD:n raporttia. Suomi ei ole edes eriarvoisin vaan raportin mukaan hajonta on melko isoa, isompaa kuin keskimäärin, mutta ei isointa. Ja sen lisäksi hoidon keskimääräinen taso on varsin hyvää.
Katso itse raporttia äläkä vain suomalaisten lehtien tulkintoja. Katso tietoa eikä sen välittäjää.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo tulkintta on aika yksimieleinen myös asiantuntijoiden piirissä, noissa artikkeleissa on lainattu heitä. Samoin STM ja THL yhtyvät OECD käsityksiin.
Tuo mainitsemasi suuri hajonta on juuri sitä eriarvoisuutta kun se hajonta johtuu sosiaalisesta asemasta tai alueellisesta sijainnista
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin kysyn, luitko itse OECD:n raporttia. Satuitko huomaamaan esim. että Portugalin ja Espanjan luvussa oli vain julkinen puoli mukana… olisko Suomenkin luvut mahdollisesi erilaiset tuollaisella rajauksella ?
Ilmoita asiaton viesti
Ylen Kuningaskuluttajasa raapaistiin vähän pintaa miten terveysyhtiöt rahastavat Kelaa ja terveyskuluttajia, katteet ovat täysin hihastavedettyjä kun kallein on satoja prosentteja suurempi kuin halvin veritesti. Ongelma on myös näille annettu verovapaus, ulkomaiset yhtiöt ostavat kotimaisia pienyrityksiä koska saavat mahdollisuuden verosuunnitteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri siksi lopullinen valinta pitäisi jättää asiakkaalle itselleen, jolle pitäisi tueksi pakottaa hinnat selkeästi näkyviin ja omavastuuosuus pitäisi olla prosentteja kokonaishinnasta. Kun asiakas itse saa päättää ja pystyy päättämään, ei juuri muuta tarvita.
Taksit tulee haastamaan USA lainen Uber ja Virosta joku toinen palvelu jonka nimeä en jaksa nyt etsiä…
Olisi helppoa luoda web palvelu terveyspalveluihin, jolla ihmiset voisivat itse valita palvelun joka vastaa heidän tarpeitaan. Näitäkin on jo maailmalla olemassa.
Ilmeisesti perussyy tähän keskusteluun tässä ja nyt on se, että meillä on kaksi eri näkemystä, joista toinen antaa sokean vallan julkisille toimijoille ja haluaa jättäytyä systeemin armoille, hyvässä ja pahassa. Ja toinen näkemys on saada kaupalliset toimijat ajettua sellaiseen asentoon, että palvelut ja hinnat ovat kilpailtuja.
Sitten on vielä eri asia, miten saada Suomeen yritysympäristö, joka on linjassa rajojen avoimuuden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun asiakas itse saa päättää ja pystyy päättämään, ei juuri muuta tarvita.”
Asiakas voi valita nyt kun tuli oikeata kilpailua Cityterveyden myötä, mutta ei tämäkään joka paikakunnalla toimi. Kela kuitenkin maksaa yksityisen mnäärittelemien hintojen mukaan prosenttiosuuden.
”Cityterveyden hinnat ovat jopa 90 prosenttia halvemmat kuin suurten yksityisten lääkärikeskusten perimät laboratoriohinnat.
Esimerkiksi täydellisen verenkuvan hinta Kela-korvauksen jälkeen maksaa Cityterveydessä 4,95 euroa, kun hinta Terveystalossa on 59,80 euroa ja Dextrassa 36,40 euroa.”
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen terveydenhuollon laitteitten yksityinen käyttö lisäisi pienten toimijoitten kilpailumahdollisuuksia. Nyt kalliita laitteita voivat hankkia vain isot toimijat, joiden voitto menee konnain kukkaroon veroparatiiseihin.´Yksityiskäyttö tulisi rajata pienyrityksiin – sikäli kuin kilpailulainsäädäntö ei sitä estä.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoijat ovat jostain syystä tulleet yhteiseen käsitykseen siitä, että kukaan ei tulisi yöllä tutkimukseen tai hoitoon. Asian voisi testata. Kun potilaalle tarjotaan puolen vuoden jonotuksen vaihtoehtona operaatio ensi yönä, pieni univelka tuskin painaisi vaaássa mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Vajaakapasiteetti myydään alehintaan eli hinnan pitäisi yöllä olla halvempi.Näinhän tuota käyttäytymistä ohjataan
Tuskinpa lääkärit lähtevät polkemaan palkkojaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Äitini oli muutama vuosi sitten Espoon kaupungin yksityiseltä hoivakodilta ostamalla hoitopaikalla. Kaupungin maksama korvaus oli jo silloin huimaava, mutta hoito huononi vuosi vuodelta ollen lopulta surkea.
Omaiset ja hoitaja protestoivat ja hoitokoti lupasi parantaa tasoaan ja mm.hankkia lisää sijaisia.
Parannusta ei tapahtunut. Muutaman viikon kuluttua hoitajat kertoivat kuinka talon henkilökunnan ja johdon yhteisessä palaverissa johtaja oli ”iloinnut ” :
” Voi, voi taas on tullut lisää voittoa. ”
Huomasin kerran kyseisen hoitokotiketjun johtajan palkan. Se oli jo silloin päätähuimaava.
Itse epäilen suuresti yksityisen saairaanhoidon siunauksellisuutta.
Ihmettelen miten mm.Tanskassa ja muualla Euroopassa pystytään hoitamaan kansalaiset kohtuuhintaisin julkisin kustannuksin.
Mielestäni Suomessa tulee myös boikotoida kaikkia veroja maksamattomia/ verojaan kierrättäviä yksityisiä hoitolaitoksia-palveluja ja lääkäreitä.
Ihmettelen niiden suomalaistern lääkäreiden moraalia, jotka ovat saaneet koulutuksensa lähes ilmaiseksi verronmaksajien rahoilla ja sen jälkeen yritttävät kaikin mahdollisin keinoin minimoida veronmaksunsa. Itse asiassa en vain ihmettele vaan halveksin suuresti näitä vapaamatkustajia.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, yksityisen palvelut on sikahinnoiteltuja. Entisen kotikuntani vanhusten hoito on miltei totaalisesti ulkoistettu ja seurasin äitini tädin hoitoa.
Hoito oli todella kallista: Aumisesta veloitettiin enemmän kuin Helsingin keeskustassa .Palvelutalo oli 40 km kuntakeskuksesta vanhassa oppilasasuntolassa , jonka yrittäjä oli saanut käytännössä ilmaiseksi.Kunta oli remontoinut sopivasti talon, joten remonttiakaan ei tarvinnut tehdä.
Ruoka makoi n kaksi kertaa sen mitä varusmiehen ruokkiminne maksaa päivässä.Kumpikin tarjoaa laitosruokaa ja varusmies kuluttaa ravintoa 3-4 kertaa enemmän kuin vanhus ja mukana on kalliita sissimuonia
Hoidosta kunta veloitti n 150 % bruttoeläkkeen verran eli käytännössä kunta ryösti vanhuksen säästöt.Sinänsä varaamn oikein, että rahat menevät vanhuksen hoitoon, mutta kun hinnoittelu on törkyhinnoittelua niin se on moraalitonta.
Keskustelin asiasta vanhuspalvelun johtajan kanssa ja hän sanoi, että he ovat sosiaalialan ihmisiä eivätkä ymmärrä kustannuslaskennasta ja hankinnasta mitään:kuitenkin he ostavat noita palveluja .
Kunnasta on tehty vain suuri yksityisen sektorin myyntiorganisaatio, joka huolehtii, että nuo toimijat ovat monopolissa
Jos tilanne on tällainen kuin se on Rovaniemellä niin kunta voi pistää lapun luukulle, minä osaan hoitaa asiat paljon paremmin
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus on uittamassa uuteen välimiesoikeuspykälää ja syykin on selvillä:USA:n ja EU:n välinen vapaakauppasopimus edellyttää sitä ja se on huomioitu kuntalaissa eli terveyspalveluiden päätäntä tulee siirtymään käytännössä Suomesta johonkin Lontooseen tai Washingtoniin ja asiat ratkotaan ao maan lakien ja käytäntöjen mukaan.
Ja Kokkomus aja kuin käärmettä pyssyyn terveyspalveluiden ulkoistamista, jotta markkina avautuu ukomaiseille suurille toimijoille.
Kokoomusta ja EK johdetaan maan ulkopuolelta, suuret kansainväliset toimijat ovat havinneet Suomen olevan helppo suupala
Ilmoita asiaton viesti
Se on avautunut jo.HUOSTABISNES,vanhustenhoito jne.Markkinamiehet ovat myyntitykkeineen ostelleet jo pienet alta pois,ja 100 000 per.vuosi veronmaksajia laskutetaan ”hoidosta”näissä ulkolaisten firmoissa,kuten laitokset joihin lapset raijataan.EK:n Kokkila omistaa siivun vippifirmasta jne.jne.
Niin rehtiä porukkaa siellä hoitelee ”arvoyhteisön” asioita.
Kyllä sen nyt tajuaa jo jokainen miksi Risikko ei nähnyt mitään ongelmaa huostakertoimen ja huostaamisien laittomienkin jne.keksittyjen kohdalla.Raha ,raha.Sijoittajat kiittää.SITRAkin tukemassa huostabisnestä harjoittavia firmoja,sekä tuonut Suomeen lisää huoliliputusmallaeja jne.joilla perheiden selän takana lapsia ja nuoria väijytään.
Kokoomus ja vihreät kannatti mammuttikouluja,1000 oppilaiden hirviöitä.Taas sieltäkin sossujen työllistämistä omasta takaa,ja huosta firmoille asiakkaita.Tottakai opettajien lomautuksien jne.säästöjen jäljiltä ”huolet” nousee.
Terveydenhoito joka on ulkoistettu näille rosvo firmoille,jotka eivät todellakaan maksa Suomeen veroja,onkin rahan keräämistä sisäpiiriläisten taskuihin.
Siellä on virat miehitetty samanmielisten kanssa,joiden jääviys onkin utopiaa,silloin kun tarvitaan päätöksiä ihmisten asioista.
Ilmoita asiaton viesti