Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Totta toinen puoli

Keskiviikkona julkaistun "Suomi kuntoon koko voimallaan", keskustan eduskuntaryhmän laatiman ohjelmajulistuksen mukaan koko maahan pitää luoda edellytykset työllistymiselle ja turvata eriasteinen koulutus. Ohjelmaa on laadittu Seppo Kääriäisen johdolla. 

Hajautetaanko vai keskitetäänkö, siinä on monen mielestä Suomen kohtalonkysymys. Erityisesti vihreät ovat vankan keskittämispolitiikan kannalla, muut puolueet jotain keskustan ja vihreiden väliltä. Jos on joskus ajanut ypöyksin Kuopion typötyhjää moottoritietä tai porukalla tupaten täynnä olevaa kehätietä pääkaupunkiseudulla, ymmärtää, että molemmat ratkaisut sellaisenaan ovat huonoja. 

Näkisin, että maassamme voimissaan oleva maakuntahallinto voisi ottaa asiassa ohjat käteen ja ryhtyä valitsemaan omasta maakunnasta esimerkiksi kolme vahvaa toimialaa ja yhden kehittyvän uuden toimialan, joihin makunnassa panostettaisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vahvat toimialat ovat meriteollisuus, elintarviketeollisuus ja matkailu, kehittyvänä toimialana mahdollisesti lääketieteellinen teknologia. 

Näiden toimialavalintojen pohjalta suunnattaisiin maakuntien koulutusta tukemaan alueen vahvoja elinkeinoja ja samalla karsittaisiin päällekkäisyyttä. Esimerkiksi meriteollisuuden opetusta ei välttämättä tarvitsisi jatkossa enää tuottaa muissa maakunnissa, mikäli ne eivät aidosti ole kyseisten alueiden valttikortteja. Suomen kokoisessa maassa me emme suinkaan voi tuottaa kaikkea kaikille. Kalleinta päällekkäisyyttä on tuottaa samaa koulutusohjelmaa samalla paikkakunnalla ammattikorkeassa, yliopistossa ja teknillisessä yliopistossa.

Infraratkaisuja suunniteltaessa on kuitenkin nähtävä, että pääosa suomalaisista asuu lounaisessa kolmiossa: Helsinki-Tampere-Turku. Kalliita tie- ja ratahankkeita pitää keskittää tälle alueelle. Meillä ei ole varaa rakentaa aluepoliittisista syistä komeita moottoriteitä Kääriäiselle ja muutamalle muulle autoilijalle; tarvitaan volyymiä. Lentoyhteydet taas määrittyvät pitkälti markkinavoimien perusteella. Toimialarakenteen muuttuessa alueilla, olemassa olevan infran ylläpitäminen väkisin ei ole kenenkään etu. Maastamme löytyy vajaakäytöllä olevia rataosuuksia ja satamia. 

Laajakaistayhteydet sen sijaan ovat tärkeä yhteys maailmalle missä vain ja tosiaankin ne kannattaa laittaa kuntoon maanlaajuisesti. Digitalisoituminen ja etätyön lisääntyminen avaavat monia hajautettuja mahdollisuuksia. Muun muassa erityisosaamista vaativat lupaprosessit ympäristöhallinnossa voidaan nykyistä paremmin keskittää tiettyihin osaamiskeskuksiin maakunnissa, jossa on kyseisen toimialan vahva osaaminen. Kaikki alan lupahakemukset voitaisiin käsitellä siellä, hakijan toimipaikasta riippumatta. 

100 000 uuden työpaikan syntyminen biotalouteen on sinänsä kiva ajatus, mutta vailla konkretiaa. Matkailu- ja ravintola-alan kasvun esteisiin on tartuttava. Myös alueellisten kokeilujen käynnistäminen on kannatettavaa, jotta uudistuksista saadaan käytännön tietoa ja lastentaudit esiin ennen uudistuksen laajamittaista käyttöönottoa. 

Keskustan pamfletissa on siis totta toinen puoli. Osa ohjelmasta on vailla konkretiaa, osa jo moneen kertaan kalliiksi todettua aluepolitiikka, mutta loput, kyllä niistä voidaan olla samaakin mieltä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Muistan Maalaisliiton ajoilta iskulauseen; Ei maalta pakoa, leipää kotiseudulta. Silloin tapahtui maastapako, sadat tuhannet työttömät lähtivät Ruotsiin töihin. Sillä lievennettiin Suomen työttömyyttä.

Nyt keskustalla on hiukan samantyylinen ohjelma, luodaan biotalouteen 100 000 työpaikkaa, laitetaan pikkutiet (metsäautotiet) kuntoon ja ympäri Suomea hankitaan puutavaraa biovoimaloiden käyttöön. Pien puutavara on kerättävä koneilla, vai aikooko keskusta panna työttömät hakkuisiin.

Kävin muutama vuosi sitten Metsähallituksen eläkeläis retkellä, siellä näytettiin miten pien puutavaraa kerättiin, oli suuri kone joka tätä pien puutavaraa keräsi. Siellä sanottiin, että hiukan yli 100 kilometriä oli se matka josta silloin kannatti puutavaran kuljettaa, eikä tullut varmaa vastausta tarvittiinko siihenkin kuljetustukea.

Jos taas puutavara kerätään miestyövoimalla (työttömien tekemänä) niin se on kuin rahaa poltettaisiin, on kokemusta työajalta millaisen tulokse miestyönä tämä antaisi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Näkisin, että maassamme voimissaan oleva maakuntahallinto voisi ottaa asiassa ohjat käteen ja ryhtyä valitsemaan omasta maakunnasta esimerkiksi kolme vahvaa toimialaa ja yhden kehittyvän uuden toimialan, joihin makunnassa panostettaisiin."

Kuulostaa todella pelottavalta. Erityisen huolestuttavalta tämä kuulostaa, koska ajatus tulee Kokoomuksen ehdokkaalta, siis puolueen joka normaalisti puolueista parhaiten ymmärtää mitä markkinatalous tarkoittaa.

Käytännössä tässä oletetaan, että markkinoita paremmin toimialojen tulevaisuuden tietää maakuntahallinnon virkamies, joka sitten poliittisella päätöksellä lähtee masteroimaan eri toimialojen menestysmahdollisuuksia.

Koulutuksen suuntaaminen erityisesti jonkin tietyn toimialan tarpeisiin on melkoista näpertelyä, ja johtaa pahimmillaan kapea-alaiseen osaamiseen. Se on sitten kokonaan eri asia, että alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tulisi entisestään syventää.

Liikenneinfran osalta olet pääosin oikeilla jäljillä, tosin satamakommenttia hiukan ihmettelen. Satamien liikenteen yhdistely on suurelta osin mahdotonta ihan siitä syystä, että monen "vajaakäyttöisen" sataman olemassaolo perustuu lähellä sijaitsevaan teollisuuslaitokseen. Sataman sulkeminen tarkoittaisi monessa tapauksessa myös ko. teollisuuslaitoksen sulkemista.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Turun satama vetelee viimeisiään rahtiliikenteen osalta. Ei ole mitään järkeä ottaa luotsi Utösta ja liliutella pikkuhiljaa Airiston perukoille. Raumalle pääsee kun tuikkaa parin kepin välistä sisään. Toisaalta ei tuo Helsingin uusi rahtisatamakaan kovin järkevä juttu ollut.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Höpsis, minä en ole mitään markkinavoimien vastaista julistautumista tietyille toimialoille ehdottanut, vaan nimenomaan maakuntien vahvuusalueet perustuisivat alueen todelliseen elinkeinorakenteeseen ja osaamisalueisiin. En siis ehdota Turun seudulle Lapin matkailun osaamiskeskusta, mutta tokkopa kannattaa meriteollisuuttakaan opetta Lappeenrannassa. Julistautuminen joksikin, jota emme ole, sen vaarat ja karikot on täällä Varsinais-Suomessakin moneen kertaan nähty.

Oletko Tomi todella sitä mieltä, että 10 kilometrinkin säteellä toimivat satamat ovat kaikki säilyttämisen arvoisia? Minusta keskittäminen toisi kilpailukykyä ja elinvoimaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No hyvä, ja objektiiviset kriteerit noiden osaamisalueiden määrittämiseksi ovat? Ehdotuksesi johtaa väistämättä reaktiiviseen tilanteeseen, jossa maakunta panostaa "eilisen" aloihin, ja tulee (toistuvasti) yllätetyksi housut kintuissa, kun maailma menikin eri tavalla kuin virkamies oli kuvitellut. 5 vuotta sitten olisimme pistäneet paukut elektroniikkateollisuuteen, ja kas, mitä kävikään. Puoli vuotta sitten olisimme olleet kuoppaamassa telakkateollisuutta STX:n romahtaessa jne. jne.

Kuinka monessa paikassa satamat sijaitsevat 10 km säteellä toisistaan? Onko muita kuin parivaljakko Turku-Naantali? Olisitko ko. tapauksessa siirtämässä Turun liikennettä Naantaliin, vai päinvastoin? Oletan, että ensin mainittu, koska jälkimmmäisessä tapauksessa olisi mahdotonta tunkea Naantalin bulk-liikenteen aluksia Turun väylälle? Oletko siirtynyt kannattamaan kuntaliitoksia, vai siirretäänkö vain sataman liikenne (ja tulot, työpaikat jne.) Naantalille? Mitkä olisivat säästöt ja kenelle?

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja Vastaus kommenttiin #11

Lienee ihan selvää, että jotain vahvuusalueita täytyy alueiden kyetä määittelemään. Se ei tarkoita, etteivätkö muutkin toimialat eläisi ja kehittyisi, mutta osa toimialoista vaatii oman infansa, kuten juuri meriteollisuus.

Koulutuksessa taas pitää panostaa vahvaan perusosaamiseen esimerkiksi matemaattisluonnontieteelliseen pohjaan, joka taipuu moneksi kysynnän vaihdellessa työmarkkinoilla.

Onhan tiettyä valintaa tehty alueilla aina, kaikki eivät kouluta lääkäreitä, tiedottajia, diplomi-insinöörejä jne.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja Vastaus kommenttiin #11

Läheisiä satamia ovat myös Rauma-Pori ja Kotka-Hamina.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #20

Ja ei kun katsomaan mitä Rauman ja Porin satamien, tai HaminaKotkan eri satamanosien kautta kulkee.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No hyvä, ja objektiiviset kriteerit noiden osaamisalueiden määrittämiseksi ovat? Ehdotuksesi johtaa väistämättä reaktiiviseen tilanteeseen, jossa maakunta panostaa "eilisen" aloihin, ja tulee (toistuvasti) yllätetyksi housut kintuissa, kun maailma menikin eri tavalla kuin virkamies oli kuvitellut. 5 vuotta sitten olisimme pistäneet paukut elektroniikkateollisuuteen, ja kas, mitä kävikään. Puoli vuotta sitten olisimme olleet kuoppaamassa telakkateollisuutta STX:n romahtaessa jne. jne.

Kuinka monessa paikassa satamat sijaitsevat 10 km säteellä toisistaan? Onko muita kuin parivaljakko Turku-Naantali? Olisitko ko. tapauksessa siirtämässä Turun liikennettä Naantaliin, vai päinvastoin? Oletan, että ensin mainittu, koska jälkimmmäisessä tapauksessa olisi mahdotonta tunkea Naantalin bulk-liikenteen aluksia Turun väylälle? Oletko siirtynyt kannattamaan kuntaliitoksia, vai siirretäänkö vain sataman liikenne (ja tulot, työpaikat jne.) Naantalille? Mitkä olisivat säästöt ja kenelle?

Markku Laaksonen Vastaus kommenttiin #12

On yksi suurimmista Suomessa Kotka-Hamina, ja muitakin lähellä toisian sijaitsevia löytyy Pohjanlahden rannoilta. Vanha totuus on että Suomessa on liikaa satamia.

Käyttäjän MarkoHeikkuri kuva
Marko Heikkuri

Tähän väliin mielelläni kommentoisin, että kyllä meillä täällä pohjoisessa on kaksi satamaa lähellä toisiaan, mutta on lähes mahdottomuus sulkea kumpaakaan satamaa. Torniossa sijaitseva satama palvelee pääosin terästehtaan tarpeita ja Kemin satamassa liikkuu paljon tavaraliikennettä, sekä paperiteollisuuden tuotteita. Jos oikeasti Sanna olet sitä mieltä, että nämä satamat voisi yhdistää niin mielelläni kuulisin miten. Toiseen satamaan saapuu rautaromua, joka voi rikkoa renkaita ja Tähän kyseiseen satamaan ajetaan myös teräs rullia, jotka lähtevät laivalla asiakkaalle. Rullat painavat 25 tonnia kpl ja niiden kuljetusta varten on erikois ajoneuvot joilla ei pysty ajamaan yleisessä liikenteessä. Joskus lähekkäin olevat satamat voivat olla erittäin tarpeellisia alueelliselle toiminnalle.

Kommentoit myös teiden kunnostukseen ja uudistamiseen liittyen, että pääasiallisesti suuret investoinnit kuuluisi tehdä etelään. Olen eri mieltä, sillä tällä perällä on monta tehdasta, jotka toimittavat tuotteet asiakkaille rekoilla ja kuorma-autoilla. Hyvinkin useasti E4 tie on täällä pohjoisen suunnalla hyvinkin tukkoinen ja joiltakin alueilta hyvinkin huono kuntoinen. Mielestäni juuri raskaan liikenteen vuoksi E4 tien tulisi saada jonkin laisia investointeja turvallisuuden parantamiseksi tulevien vuosien aikana.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Käytännössä Keskustan ehdotukset tarkoittavat tulonsiirtoja alueilta toisille.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Näitähän tehdään jo nykyään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Aivan. Suurin yksittäinen kehitysaluetuen saaja on pääkaupunkiseutu. Ihmiset muuttavat sinne, missä rahaa on tai minne sitä siirretään.

Kysymys kuuluukin: Miksi rahaa edelleen väkisin siirretäään "Suomen syöpään", pääkaupunkiseudulle?

Kaskittäminen keskittämisen vuoksi on yhtä järjetöntä kuin hajauttaminen hajauttamisen vuoksi. Toiminnalle täyty olla syy ja peruste, oli se mikä tahansa. Toiminta sinänsä on toiminnan peruste vain urheilussa.

Onko Kako valmis esittämään pääkaupunkiseudun saaman kehitysaluetuen lopettamista ja verorahojen tulouttamiseta sinne, missä yrityselämä sen tuottaa? Tietojeni mukaan pääkaupunkiseudulla ei esimerkiksi ole yhtään atomivoimalaa, öljynjaostamoa tai paperitehdasta, sellunkeittömöistä puhumattakaan. Kuitenkin ao. yritysten verotuloista pääosa mene Helsinskin elättämiseen ja paisuttamiseen.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Pääkaupunkiseutumme kehitys on sinällään normaali ilmiö. Eikä se ole pelkästään Suomen yksinoikeus. Kun populisaatio kasvaa tiettyyn rajan yli, tulee kyseisestä alueesta "itse imevä".

Sinänsä luonnoton tilanne ja pitkässä juoksussa tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle. Pääkaupunkikeskeisyys on periaatteessa pahin este sille, että visiosi, joka on ihan oikean suuntainen ei välttämättä toimi.

Tosin on aika rankkaa rajata kasvu- tai kehittyviä keskuksia noinkin suoraviivaisesti. Oulu oli kehityskeskus, Rovaniemi on sitä edelleen, Jyväskylä shiinä ja shiinä. Oulun ongelmat tiedetään, mutta se ei merkitse sitä, etteikö siellä voisi vielä syntyä jotain.

Esim. rataverkko pitää rakentaa koko maata ajatellen. VR:lle saatava todellisia kilpailijoita. Turku-Kaarina ratahanketta tässä vähiten tarvitaan:):) Väittäisin, että näitä alueellisia osaamiskeskuksia syntyy luonnostaan, kunhan annetaan mahdollisuus. Toki jonkinlainen perusjuttu virkahenkilötyönä kannattaa tehdä ja maakunnista löytyy varmaan sen verran joutilaita etteikö sitä saisi halvemmalla kuin Kataisen tilaamaa tulevaisuusraporttia.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Ilmaisinko itseäni väärin? "Väittäisin, että näitä alueellisia osaamiskeskuksia syntyy luonnostaan, kunhan annetaan mahdollisuus."
Siihen tämä minun ajatukseni perustuu, että vahvistetaan _olemassa olevia_ osaamiskeskuksia, ei suinkaan keksitä osaamiskeksuksia, joita ei ole. Telakka esimerkiksi on Turussa, onneksi sai hyvän omistajan, joten meriteollisuuden kehittäminen on täällä varsin luonnollista ja vieläpä markkinaehtoista.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Et toki. Pointtini on se, että pääkaupunkiseudun "imuvoima" vääristää näiden osaamiskeskusten sijaintia. Tästä hyvänä esimerkkinä Aalto yliopisto. Käytännössä kyseinen koulutuskeskittymä saattaa olla jopa haitallinen imemällä rahoitusta. Kuka takaa sen, että uhratut varat suunnataan oikein.

Kyllä tilanne niin kuin monessa muussakin asiassa on pääkaupumkiseutu versus muu suomi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomen pääkapunkiseutu on kaukana itsestään kasvavasta. EU:n "metropoleista" se on sijalla noin 50. Varsinaista kaupunkia alueella on vähän, se on pääasiassa ylipaisunutta kyläasutusta, mikä paljastuu parhaiten, kun laskeutuu lentokoneella Sutulan kentälle ja vaivautuu vilkaisemaan ikkunasta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Suhteessa maamme väkilukuu hyvä Heyno. Suhteessa väkilukuun. Nokialla silloin kun kaikki oli vielä hyvin tämä tajuttiin kristallin kirkkaasti, hajauttamalla tutkimus ja kehitysyksiköitä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #15

Viestisi 4: "Kun populisaatio kasvaa tiettyyn rajan yli, tulee kyseisestä alueesta "itse imevä"."

Viestisi 15: "Suhteessa maamme väkilukuu hyvä Heyno. Suhteessa väkilukuun."

Et taida yhtään ymmärtää, mistä puhut.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #16

Sori nyt en ymmärtänyt.

Itse olen pohdiskellut sitä, että onko mitään järkeä sellaisessa kehityksessä joka johtaa näiden metropolien kasvuun. Lontoossa käppäillessäni tulee väkisinkin mieleen, että voi kiesus...tosta kun hyppään metroon ja menen kaupungin laidalle. Sama matka kuin Hesasta Saloon. Oletko ajellut M5:sta ruuhkasuuntaan? Kehä III on kevyttä kamaa tai Lahdentien ruuhkat.

Se, että näitä suurpariiseja ja tokioita on syntynyt on toki minulaiselleni tavikselle vähemmän syvällinen juttu.

Kyse on siitä tarvitseeko meidän lähteä samalle linjalle. Tunkea vähäistä väestömäärää postikortin kokoiselle alueelle. Suhteessa maamme kokoon ja väkilukuun.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Jos jokin alue on väestöpohjansa kautta "itse imevä" se ei liity järkevyyteen tai järjettömyyteen millään tavoin.

Suomessa sellaisia alueita ei ole.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #16

Sori nyt en ymmärtänyt.

Itse olen pohdiskellut sitä, että onko mitään järkeä sellaisessa kehityksessä joka johtaa näiden metropolien kasvuun. Lontoossa käppäillessäni tulee väkisinkin mieleen, että voi kiesus...tosta kun hyppään metroon ja menen kaupungin laidalle. Sama matka kuin Hesasta Saloon. Oletko ajellut M5:sta ruuhkasuuntaan? Kehä III on kevyttä kamaa tai Lahdentien ruuhkat.

Se, että näitä suurpariiseja ja tokioita on syntynyt on toki minulaiselleni tavikselle vähemmän syvällinen juttu.

Kyse on siitä tarvitseeko meidän lähteä samalle linjalle. Tunkea vähäistä väestömäärää postikortin kokoiselle alueelle. Suhteessa maamme kokoon ja väkilukuun.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kyllä Keskusta on oikeilla jäljillä halutessaan tasapainottaa maamme kehitystä. Siihen nimenomaan biotaloudella ja yleensa BCD:llä on vahvat mahdollisuudet.
Jos maamme pakkautuu vain muutamaan ytimeen, on se tuhoisaa. Siitä esimerkkinä kaikenlaisten kiinteistöjen hintojen romahdus palvelujen kadottua alueilta.
Kun olen asununut useilla kaupunkialueilla Etelä-Suomessa, suurimman osan Helsingissä ja ympäristössä, ei sinne enää ole asiaa. Kohtuuhintaisia asuntoja ei löydy keskusta-alueilta. Liikenne takkuaa. Palvelut kylmäkiskoisia ja kalliita vrt. maakuntaan.
Koko maan pitäminen "terässä" on äärimmäisen tärkeää niin taloudellisesti kuin inhimillisesti.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Seppo Kääriäinen, jonka johdolla kepun ohjelma on tehty, on saanut aikaan erittäin hyvän pelastussuunnitelman Suomelle. Erityisesti minä pidän lauseesta koko Suomen kehittämisestä tasapuolisesti. Valtion resursseja eli verovaroja on jaettava koko Suomeen ja todella tasapuolisesti-

Yhtenä esimerkkinä on maantieverkosto. Siihen täytyy vihdoinkin panostaa kunnolla. Esimerkiksi Nilsiän ja Siilinjärven välinen nelikaistainen moottoritie täytyy panna rakenteille aivan heti ensi syksynä. Tähän hankkeeseen ei vaikuta Seppo Kääriäisen äänestysalue eikä kotitila, vaan suorastaan huutava tarve.

Toimituksen poiminnat