Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Tunneista tuloksia

Mitä enemmän perehdyn eri rooleissa suomalaiseen työnteon kulttuuriin, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että täällä ollaan aivan liikaa tekevinämme asioita, vähemmän saadaan varsinaisesti aikaiseksi.

Viime aikoina ollaan keskusteltu työajan pidennyksistä kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoite kilpailukyvyn kasvattamisesta on sinänsä oikea ja välttämätön, mutta keino tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa väärältä. Itse asiassa työajan mittaaminen on vapauttanut meidät tulosten aikaansaamisesta, riittää, kun viettää työpaikalla sovitun tuntimäärän.

Työtuntien mittaaminen toimi Fordin aikoina 1900-luvun alussa erinomaisesti. Se toimii perinteisessä tehdastyössä edelleen kohtalaisen hyvin. Mutta se istuu huonosti yhä kasvavaan tietotyöhön, jossa tehdyt tunnit eivät itse asiassa kerro työn tuloksista yhtään mitään. Tämä asettaa esimiestyön ja johtamisen aiempaa vaativampaan raamiin, jossa esimiehen on ymmärrettävä hyvin tarkasti, mitä työllä tavoitellaan ja milloin siinä ollaan onnistuttu. 

Meitä Suomessa vaivaa syndrooma, jossa liian moni on tekevinään asioita. Tämän ilmiön ruotiminen voidaan aloittaa eduskunnasta. Millaiset tulostavoitteet kansanedustajille asetetaan, kun vaalikauden työ alkaa? Miksi kansanedustajille, jotka nauttivat palkkaa yhteisistä varoistamme, ei ole selvää tulosarviointia? Riittääkö, että eduskunnassa viettää neljä vuotta vai pitäisikö siellä syntyä myös tulosta?

Yrittäjien kanssa keskustellessani nousee esiin sama ilmiö koulutuksen osalta. Meillä koulutetaan korkeasti, mutta valmistuneiden kyky ratkaista asiakkaiden ongelmia ihan oikeasti on osin kehno. Koulutusinvestoinnin tärkein tehtävä on tuottaa osaamista, joita yritykset ja organisaatiot tarvitsevat, joista edelleen niiden asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Liian monen työpäivän pääsisältönä on kulkea palaverista toiseen. Kun palaveriaika loppuu neljän maissa, vajaat kahdeksan tuntia onkin jo täynnä. On aika siirtyä vapaalle. Pahinta jälkeä tämä palaveri- ja koulutushöttö saa aikaan esimerkiksi terveydenhuollossa ja vanhusten hoidossa. Suurestakaan lailla säädetystä hoitajamitoituksesta ei paljon iloa ole, jos nuo 0,5 hoitajaa per asukas ovat suurimman osan päivästä palaverissa tai tietokoneella hoitamassa hallinnollisia asioita. Mitoitukseen pitäisikin kirjata yksi asia, että hoitohenkilökunnan työajasta vähintään 90% menee asiakkaiden tai potilaiden kohtaamiseen.  

Työajan pidentäminen ei kilpailukyvyn puutteita taida ratkaista. Kiinnitetään pikemminkin huomiota kolmeen asiaan: koulutusjärjestelmän kykyyn tuottaa todellista osaamista, esimiesten kykyyn ottaa vallan ohella vastuuta organisaation aikaansaannoksista ja työajan mittaamisessa tuntien sijaan tuloksilla. Kyllä siinä väkisin kilpailukykykin paranee. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vauranojan ajattelun perusvirhe: "Koulutusinvestoinnin tärkein tehtävä on tuottaa osaamista, joita yritykset ja organisaatiot tarvitsevat, joista edelleen niiden asiakkaat ovat valmiita maksamaan."

Ei ole!

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Toki koulutuksen toinen funktio on sivistää ihmisiä, mutta kyllä keskeinen tavoite on nimenomaan hankkia osaamista, joilla työllistyä. Vai miten Jouko koulutusinvestointi sinusta on perusteltu?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Yritysten tarve on kokonaan toinen motiivi koulutusinvestointiin kuin koulutettavan tarve. Jos yritysten tarve olisi primaari, niin kuin blogissasi esität, olisi esim. lukutaidon opettaminen kaikille, tai vaikkapa klassisen musiikin opettaminen kenellekään, puhdas virheinvestointi.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja Vastaus kommenttiin #8

Jouko, onneksi mainitsemiasi taitoja, erityisesti lukutaitoa keskitytään opettamaan peruskuolussa, ei varsinaisessa ammattiin tähtäävässä koulutuksessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #9

Eikö se olekaan koulutusinvestointi?

Entä viranhaltijoiden koulutus? Turhaa? Vai eikö sekään koulutusinvestointi?

Toki voisit toisaalta korjata blogiasi, niin ei tarvitsisi selitellä hupsuja.

Käyttäjän TorstiThtinen kuva
Torsti Tähtinen

Ei vaaleilla ole mitään merkitystä ,kun samat virkamiehet jatkaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Viranommainen on hallintoelin, joka toimii lakien mukaan. Jos viranhaltija ei toimessaan noudata eduskunnan tahtoa, ts. eduskunnan säätämiä lakeja, voidaan viranhaltijalle antaa potkut.

Eduskunnan valitsee kansa, eivät viranomaiset.

Jos kansa ei käytä sitä valtaa, joka sille kuuluu, sitä käyttää joku toinen.

Jouni Nordman

Minkä takia julkisenpuolen on sitten vaikea ymmärtää kilpailulakeja jotka voimaan tulivat vuoden vaihteessa, jossa yksi asia on henkilöstön työterveyshuollon kilpailuttaminen.

Toisaalta jos virkakoneiston pitäisi lain puitteissa toimia, niin kovin kehnosti se toimii, sillä Suomen virkakoneisto saa ennätys tasolla ihmisoikeustuomioita.

Eli mittarit joilla virkakoneistoa mitataan varsinkin lakien noudattamisesta on kovin hatara pohjalla, sillä hallinto saa useita kaksoistuomio tuomioita vuosittain. Eli koko virkakoneistolta puuttuu taju siitä, että perustuslain virkamies pykälät loppupeleissä määrittelevät miten virkamiehen pitää toimia, joihin tännäpäivänä vaikuttaa eduskunnan ratifioimat sopimukset, joista ihmisoikeudet ovat yksi sopimus.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Jossain on vikaa jos hoitajan työajasta keskimäärin 40 prosenttia käytetään hoitotyöhön ja 60 prosenttia menee byrokratiaan ja palavereihin. Mistä tämä johtuu? Siitä että laitoksissa on liikaa keskitason johtoa joka tekee näillä palavereilla ja raporteilla itsensä tarpeelliseksi. Valitettavasti sama kulttuuri on leviämässä myös yksityiselle puolelle.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Juu... varsinkin julkisen puolen terveydenhuollossa on paljon tätä tyhjää lässynläppää ja raportointia, mihin sitten kiltit hoitajat lähtee mukaan niijaten... Valviralla on vahvasti sormensa pelissä... kaikenlaista säädöstä on olemassa vain sulkeisia varten... pitäisi aloittaa uudelta, ihmisten ammattitaitoon ja tilanneälyyn luottavalta pohjalta...

Toimituksen poiminnat