"Siis ryyppäämään, ryyppäämään…"
Juhannus on kohta täällä ja samalla eletään suomalaisen juomakulttuurin tähtihetkiä. Viina virtaa ja monen suussa jo napsaa neljän viikon kesäloma, koko loman kestävä ränni. Radiossa soi Eppujen legendaarinen Siis ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu sännätään.
Normien purkutalkoissa hallitus päätti höllentää alkoholilainsäädäntöä ja vapautti vahvat oluet, siiderit ja lonkerot myytäväksi ruokakaupoissa. Vapautus on jakanut mielipiteitä vahvasti ja varsin huolestuneitakin äänenpainoja on kuultu.
Voidaan perustellusti kysyä, miksi lopulta päädyttiin pikemmin haitallista alkoholinkäyttöä edistävään kuin kohtuukäyttöä tukevaan ratkaisuun. Oletan nimittäin, että vahvemmista erikoisoluista nauttivat suunnilleen saman profiilin kuluttajat kuin viineistä. Viinejä ei edelleenkään kauppoihin saatu. Erikoisoluiden, pienpanimoiden valikoimaa tuskin tullaan hypermarketteja pienemmissä kaupoissa näkemään, vaan kyllä sieltä se peruskarhu jatkossa löytyy nelosena – ja halvalla.
Tavallista nelosolutta ja lonkeroa juovat todennäköisimmin muutenkin alkoholiongelmissa painivat kuluttajat kuin mausta kiinnostuneet kohtuukäyttäjät. Ei tarvitse olla meedio, jos ennustaa, että tulevaisuudessa lähikaupoissa kolmonen korvaantuu pääosin nelosella.
No, vapaus on kuitenkin tavoiteltava seikka, mutta on meillä suomalaisilla vielä vapaudesta nauttimiseen pitkä matka. Ykkösolutta kaupoista löytyy nyt keskimäärin kahta eri sorttia ja ns. mellanöliä ei lainkaan. Alkoholitonta olutta tarjolla on yleensä yhtä merkkiä ja siinäkin parasta ennen -päivä on ohitettu viime kesänä. Mikä saisi uskomaan, että nelosen ja lonkeron myötä laimeampien valikoimakin lisääntyisi?
Samalla vaikuttaisi olevan kylmä tosiasia, että alkoholikäyttäytyminen polarisoituu samalla vauhdilla kuin tupakanpoltto 2000-luvun alussa. Siinä, missä vielä 80-90-luvilla rössyttely eli tupakan poltto oli ihan jees, nyt se alkaa olla sosiaalisesti varsin kyseenalaista. Humalahakuisen juomisen kanssa on tapahtumassa sama ilmiö, eikä Z-sukupolvi ymmärrä humalaista sekoilua ymmärtääkseni lainkaan. Alkoholia juodaan kyllä, mutta entistä miedompia, entistä vähemmän, mutta selvästi kalliimpaa.
Olisiko nyt vapauden suomin siivin ideaa tuoda nelosten lisäksi myös kakkosta valikoimiin ja huomattavasti laajempi ja maukkaampi valikoima ykköstä. Alkossa taas pienempiä pullokokoja kalliistakin viineistä ja shampanjoista sekä mahdollisesti valikoimien laajennus laimeampiin oluisiin. Jos vuodesta toiseen valittavissa on kaksi vaihtoehtoa, joita ei lainkaan mainosteta, on turha syyttää kuluttajaa, etteivät laimeammat maistu.
Tai olisiko tässä lopulta bisnesrakoa Alkolle, ryhtyä nykyistä laajemmin kaikenlaisten juomien erikoisliikkeeksi. Keski-Euroopassahan juomat monesti myydään kokonaan erillisistä kaupoista.
Kun säädöksiä vapautetaan, on vaan niin supisuomalaista, että vapaus tarkoittaa kaikille samaa asiaa. Kun aukiolot vapautettiin, kaikki ryhtyivät pitämään kauppansa auki sunnuntaina, juhannus- ja joulupäivänä, aamusta yömyöhään. Kukaan ei mieti, milloin minun asiakkaani kauppaani mieluiten tulisivat, mitkä aukiolotunnit kannattavat, mitkä taas eivät.
Eikä ilmeisesti mieti sitäkään, että on olemassa suuri joukko kuluttajia, joille ei tulisi mieleenkään ostaa nelosolutta, sokerinkatkuista esanssilonkeroa, tiukkaa viinaa tai halpaa huonolaatuista viiniä kovimman kännin toivossa. Toivottavasti joku muistaa myös tämän kuluttajaryhmän, muuallakin kuin suurimmissa hypermarketeissa. Vai oliko uudistuksen perimmäinen tarkoitus vain ehkäistä ongelmakäyttäjien Viron tuontia, ei muuta?
En ymmärrä, miten henkilökohtainen ongelmasi liittyy muuttuvaan lakiin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas en ymmärrä kommenttiasi. Mutta tässä vielä tiivistetysti esiin tuomani ongelma: uuden lain ongelmat ovat siinä, että viiniä ei tuotu ruokakauppoihin, mutta erikoisoluiden ystäville muka sallitaan neloset. Nyt kaikki innolla tarjoavat perusnelosta, eikä kohtuukäyttäjille edelleenkään valikoimat parane laimeissa oluissa, ei viineissä, enkä usko edes erikoisoluiden parempaa saatavuuteen. Seurauksena on enemmän alkoholiprosenttia edullisemmalla hinnalla kansalle. Se on mielestäni ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Luulisi sinun yritäjänä ymmärtävän miten lain muutos tulee vaikuttamaan.
Mistä kauppa ja panimo saavat suurimman katteen, määrää sen mitä tulee olemaan kaupan missäkin.
Ei yksittäisten alle entistenkin %-rajojen tuotteet tule yhtään sen paremmin saataville, oletettavasti entistäkin heikommin.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää, että oletat panimoiden tarkastelevan maailmaa Suomessa joskus käytössä olleiden veroluokkien kautta. Miksi sellaiset pienpanimot kuten Carlsberg ja Heinecken myyvät bulkkioluensa 5% vahvuisena, vaikka mikään laki ei tuota rajoita? Siinä olet toki oikeassa että vähittäiskaupassa tuskin tulee olemaan tarjolla ”samaa olutta” alle prosenttiyksikön vahvuuserolla, eihän tuota osaisi kukaan perustella.
Nyt tehty päätös on klassinen esimerkki poliittisesta prosessista, jossa kädenväännön aikana unohtuu tavoite. Miksi olemme ensinkään muuttamassa säännöksiä? Ovatko vanhojen säännösten detaljit lainkaan relevantteja tavoitteiden kannalta? Kun unohtaa nostaa katseen, on helppo tehdä näennäispäätöksiä kuten tämä oluen ”vapauttaminen”. Onneksi sentään pientä apua pienpanimoille luvassa, muuten kyse on samanlaisesta resurssien tuhlaamisesta kuin muutaman sanan viilailu Yle-laissa. Jos eivät virkamiehet tajunneet mitä normien purkutalkoot tarkoitti, niin ulalla ovat politikotkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Jännää, että oletat panimoiden tarkastelevan maailmaa Suomessa joskus käytössä olleiden veroluokkien kautta.”
Eiköhän tuo ole ihan yhtä todennäköinen skenaario kuin se, että huippuviinien tuottajat alkavat pullottaa tuotteitaan pikkupulloihin, koska Pekka Puskan perilliset Suomessa pelkäävät että 0,75l Latourin korkkaaminen ajaa rappiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Jälleen koittaa yksi niistä päivistä, kun pääsen sanomaan, että naapurini juovat minua enemmän.
Ilmoita asiaton viesti