Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Välivuosi kunniaan

Opiskelupaikat on jälleen jaettu ja onnekkaimmat pääsevät aloittamaan lähiviikkoina opinnot unelma-alallaan. Toinen osa sitten kärvistelee ilman opiskelupaikkaa ja suunnittelee pääsykoekirjojen lukemisen aloittamista heti syyskuussa. 

Olemme vuosikaudet jankuttaneet nuorille, että välivuosi on pahasta ja mikä tahansa opiskelupaikka pelastaa sinut katuojasta. Välivuosihan on melkein sama kuin kokeilisi heroiinia: todennäköisyys suistua yhteiskunnan rattailta valtaisa. 

Tosiasiassa heroiini on vaarallista, mutta välivuosi hyödyllisimpiä asioita, mitä nuori voi tulevaisuuttaan ajatellen tehdä. 

Moni nuori suuntaa välivuotena ulkomaille töihin. Aivan loistava juttu niin kielitaidon, elämänkokemuksen kuin työkokemuksenkin kannalta. 

Osa nuorista löytää työpaikan Suomesta ja samalla saattaa löytää ihan uusia puolia itsestään. Pitkään haaveiltu ura opettajana, lääkärinä, juristina jne. voi vaikuttaa vielä oikeammalta - tai sitten ihan väärältä. Seuraavana keväänä hankitaan pääsykoekirjat, jotka johtavat nuoren urapolulle, jossa oikeasti viihtyy.

On toki nuoria, jotka jäävät vuodeksi lukemaan pääsykokeisiin tai sitten niitä, jotka jäävät miettimään omaan huoneeseen, mitä tekisi isona. Kumpikaan vaihtoehdoista ei ehkä ole nuoren itsensä kannalta aivan paras mahdollinen. Toki, jos pääsykokeisiin valmistautuu myös avoimen yliopiston kursseilla tai kotona on töitä tarjolla. 

Mikään ei kuitenkaan ole niin kallista yhteiskunnalle kuin väärä opiskelupaikka, jota ei sitten suoritakaan valmiiksi tutkinnoksi ja rannalle jää joku todella motivoitunut. Tai väärä opiskelupaikka, jossa väkisin sinnitellään tutkintoon saakka ja päädytään lopulta työttömäksi, kun ala oli alunperinkin väärä. 

Välivuosia pitäisi arvostaa enemmän myös opiskeluiden aikana. Portaaton siirtyminen työelämään ja takaisin koulun penkille pitäisi tehdä nykyistä vaivattomammaksi, mutta myös hyväksyttävämmäksi. Työskentelystä opintojen ohessa pitäisi palkita, ei rangaista. Nykymallissahan parasta on, kun töitä ei tee ja elää pelkkien opintotukien varassa.

Kanditutkinnon jälkeen kaikkien kannattaisi tehdä vuosi pari töitä ja 40 vuoden työuraan pitäisi osua useampikin opiskelujakso sen ensimmäisen jälkeen. Muuten puhe elinikäisestä oppimisesta on tyhjää ja turhaa. 

Ehdotankin, että annetaan arvo välivuosille, jotka johdattavat parempiin ja oikeampiin valintoihin, syvempään itsetuntemukseen ja työelämätaitojen kehittymiseen. Välivuosi kannattaa käyttää hyödyksi ja opetella ainakin yksi uusi taito, jota ei ehkä myöhemmin ehtisi opetella, mutta mistä voi olla suurta hyötyä, esimerkiksi uusi kieli, myyntitaidot tai ruuan laitto.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat