*

Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Joulupukki ei tullut

Hallitus on esitellyt budjettinsa ja kieltämättä vähän hiipii mieleen ajatus, että nyt ei suinkaan eletä tiukan euron taloutta, vaan lahjalista on mukavaa luettavaa: sulle, mulle, sulle, meille. Lahjoja jaettaessa aakkoset eivät kuitenkaan aivan riittäneet y-kirjaimeen eli meihin yrittäjiin. 

Kun budjettiuutisia luki aamun lehdistä, en löytänyt yhtään yrittäjä -mainintaa. Ja mitäpä siitä mainitsemaan. Toki herkkuteollisuus sai omansa, kolmikanta pääsee pohtimaan, mitä ei ainakaan heikennetä työttömyysturvan osalta ja maanviljelijänäkin olisi kohtalaisen mukava nyt olla. 

Paras asia budjetissa on kotitalousvähennyksen korottaminen. Sillä on positiivisia vaikutuksia niin työllisyyteen kuin palveluiden käyttöön ja esimerkiksi vanhusten ja lapsiperheiden elämänlaatuun. Raha tulee luultavasti tuplana takaisin valtion kassaan. En ole tästä puhunut ja kirjoittanut kahta vuotta siis suotta. Päivähoitomaksukorotusten perumisesta en jaksa enempää kirjoittaa, sillä hanke oli alunperin täysin ristiriitainen työllisyystavoitteen kanssa. 

Jos jonkun mielestä yrittäjää on nyt muistettu tarpeeksi maksuperusteiseen alv-tilitykseen siirtymisen myötä, on todettava, että käsittämätön valtion rahoituskanava ja velanotto yrittäjiltä vain päättyy. Se ei varsinaisesti ole parannus, vaan yksinkertaisesti kyse on kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta 

Yhteiskunnan ulkopuolella saamme siis jatkossakin yrittää. Sosiaaliturva, työttömyysturva ja eläke ovat edelleen varsin vieraita käsitteitä yrittäjälle. Tai maksaahan yrittäjä käytännössä vapaaehtoisen YEL:n, joka sitten määrittää sosiaaliturvan ja eläkkeen. Sesonkiluonteisilla aloilla sen ympärivuotinen maksaminen on kuitenkin aika hankalaa. Suomi seisoo heinäkuun, Eurooppa elokuun. Jos laskutettavaa työtä ei kesältä ole, milläs maksat. 

Korkean työttömyysturvan vastineeksi ei olla kahdessa vuodessa saatu muutoksia aikaan irtisanomisperusteisiin. Olisi muuten 10 000 työpaikkaa jo synytynyt pk-sektorille, kun tämä fundamentti olisi tohdittu muuttaa. Mutta ei se kolmikannassa käynyt päinsä, eikä sitä sitten tehdä. 

Eiköhän meitä yrittäjiä muisteta loppuvuonna, kun kolmikanta, johon me yrittäjät emme luonnollisesti kuulu, on päättänyt, millaisia etuja ainakin pitää säilyttää työttömillä ja sitten on yrittäjien aika luoda ne tarvittavat 10 000 työpaikkaa, ilman sosiaalturvaa, työttömyysturvaa, muuntokoulutusta...  Ja neuvottelutuloksia odotellessa voimme rakentaa globaaleita menestystarinoita, kasvuyrityksiä ja start-up sceneä.

Riskinä on, kuten yritystoiminnassa aina, että muutaman menestystarinan myötä joku vaikka rikastuu, joten eiköhän ole aika alkaa valmistella pääomaverotuksen nostoa. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kun lueskelee niitä budjettia koskevia kommentteja, ilmapiiristä syntyy sellainen kuva, että pahin asia mitä voi tapahtua on se, että joku Suomessa vaurastuu. Toiseksi pahin on sitten se, että joutuu tekemään työtä. Ja kolmanneksi pahin se, että ei saa hyvin palkattua työtä.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Ihan mahtavasti tiivistetty Jaakko! En itse osannut tuota pukea sanoiksi, mutta saman havainnon ympärillä pyörin. Mietitään kovin, mitä kaikeka voidaan säilyttää, luetellaan olemassaolevia etuja ja niiden hienosäätöjä tai etuisuuksia lisätä, mutta kellään ei ole visiota, että pistämällä työllisyys ja yrittäjyys keskiöön, ajattelutapa uusiksi ja koko budjetin punaiseksi langaksi työ, työn tekeminen, työhön kannustaminen, lopputulos olisi nyt jotain aivan muuta.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

YEL-vakuutus on kyllä pakollinen, jos tulosi eivät jää vuodessa alle n. 8.000 euroa tai et ole TyEl-vakuutettu ts. olet sivutoiminen yrittäjä.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Kirjoitan: käytännössä vapaaehtoinen. Onhan se lakisääteinen, mutta miten sitä valvotaan?

Käyttäjän JuhaPohjola kuva
Juha Pohjola

Kirjoitus saattaa sisältää asiavirheitä ja ainakin kärjistää. Eläke ja esim. sairaspäiväraha tulevat yrittäjälle suurinpiirtein samoilla laskuperusteilla kuin työnantajan työntekijälle maksamat etuudet. Työttömyysturva maksaa muutamia satasia vuodessa.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Juha, yrittäjän eläke- ja sairaspäiväraha riippuvat _ainoastaan ja vain_ yrittäjän itse maksamasta YEL-summasta. Jos siis maksaa todella alhaista yrittäjäeläkettä, myös sairaspäiväraha määräytyy sen mukaan. Työntekijä ei voi itse valita summaa, vaan se on lakisääteinen.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Ja meidän työttömien joukkoon on aina vapaus tulla, jos tuntuu siltä että etuisuudet ovat paremmat kuin itsellä. Esim. oma ansiosidonnainen reilut 37€/pv, ei muita tuloja..jos sitä tarvitsee kadehtia, niin huonosti menee kykypuolueen edustajallakin.

PS työttömät mainittiin moneen kertaan..olivat vaan siellä miinuspuolella.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Tulla työttömien joukkoon, joka tarkoittaa usealle yrittäjälle 0€/kuussa.

Pahimmillaan yrittäjä ei saa edes sairastuessaan 37€/pv. Summa riippuu YEL -tulosta. Lisäksi yrittäjän aiemmin palkkatyössä tienatut summat nollataan työttömyysturvaa laskettaessa sinä päivänä kun yritys rekisteröidään. Miksi kukaan hyväpalkkainen esimerkiksi akateemisesti koulutettu, jonka keskiansio kuussa on 5000€ ja on kiltisti maksanut kassamaksut, siirtyisi ikinä yrittäjäksi, kun kaikki työttömyysturva katoaa yhdessä yössä. Eikä yrittäjyys vammauta pelkästään yrittäjän työttömyysturvaa, vaan pahimmillaan siinä samassa menee myös perheenjäsenen työttömyysturva, vaikka yritys ei vielä elättäisi edes yritystä itseään. Kyllä yrittäjyys on Suomessa syntisten hommaa.

Jäätävää eikö totta, mutta onneksi meitä hulluja on.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Minulle valtion ensi vuoden talousarvio näyttäytyy yhden lajin palapelinä. Sen ytimenä ovat verohelpotukset ja toisaalta maksujen korotukset. Kokonaisuutena siirtymät ovat pieniä. Suunta on alenevaan verotukseen ja kohoaviin maksuihin. Onhan se yhden lajin rakennemuutosta kohti alhaisen verotuksen ja korkeiden maksujen yhteiskuntaa.

Pienituloiset tästä suuntauksesta kärsivät eniten, etenkin ne, joilla verotus on ennestään minimissään, sillä maksujen korotukset koettelevat heitä enemmän kun parempituloisia. Heille jää veronalennusten jälkeen enemmän käteen jopa kohonneiden maksujen jälkeenkin.

Käyttäjän JuhaPohjola kuva
Juha Pohjola

Pitäisikö valtion sitten maksaa yrittäjien eläkkeet ja sairasvakuutus kokonaan vai mitä ehdotat? Nythän valtio maksaa pienen osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja eläkkeistä.Yhteisöveron tuotto ei ole ymmärtääkseni noussut osinkojen kasvusta huolimatta. Meillä suuri osa yrittäjistä tienaa vähemmän kuin palkansaaja. Johtuuko se osin siitä, että tuloja pyritään siirtämään osingoiksi?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Pitäisikö valtion sitten maksaa yrittäjien eläkkeet ja sairasvakuutus kokonaan vai mitä ehdotat?"

Joo ja sen päälle kaikki verot valtion maksettavaksi. Tätä esitettiin jo reilut sata vuotta sitten. Jostain syystä hanke ei ole edennyt.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

YEL on lakisääteinen, tosin sen valvonta on vähän niin ja näin. Käytännössä maksat jos jaksat.

Jos toimit sesonkiluonteisella alalla, niin se on ihan oma henkilökohtainen valintasi ja silloin on päivänselvä asia se, että myös huomioit sen ennakoivasti, luonnollinen juttu. Hiukan kuin kimalainen joka urakoi kesällä. Oravista ei kannata välittää, ne kun usein unohtavat mihin terhot on jemmattu.

Pienyrittäjää tai sellaiseksi aikovaa täytyy jelpata aivan muilla tavoin. Yrityksen perustaminen on sinänsä helppoa, mutta siihen se sitten loppuukin. Henkilökohtainen riski on kohtuuttoman suuri. Koijarit täytyy toki jättää asian ulkopuolelle, mutta alotteleva yrittäjä, varsinkin alalla joka vaatii investointeja.....tarvitsee rahaa. Saadakseen rahaa hän tarvitsee vakuuksia ja tässä tullaan asian ytimeen.

Vakuuksien järjestäminen ja riskien jakaminen ilman, että yrittäjä itse joutuisi henkilökohtaiseen konkurssiin. Mikäli huonosti käy. Miniosakeyhtiö valtio, henkivakuutusyhtiöt tai vastaavat, jossa rahoittajat olisivat vaikkapa osakkaina vaikeimman taipaleen eli alun aikana. Toki järjestelmä vaatisi tiukkaa valvontaa. Kirjanpidon seuraaminen kuittitasolla ei niin kauhean työlästä ole.

Toki jos pienleipomokahvilaa pyörittävä yrittäjä hankkii ensimmäiseksi avoporssen työsuhdeautoksi on peli vihellettävä poikki ja silloin lainsäädännön avulla sanktiot henkilötasolla astuvat voimaan kaikessa ankaruudessaan.

Viron kaltainen verotusmalli toimisi tässä tapauksessa paremmin kuin hyvin, varsinkin silloin jos yritys menestyy odotettua paremmin. Melkein kaikille yrittäjille tulee menestyksen mukana se kulminaatiopiste laajentaako vai ei. Myös myynti käy mielessä, varsinkin kun isompi kilpailija herää ja tekee ehdotuksen, josta ei voi kieltäytyä. Päivänselvää on se, että lainojen takaajat maksetaan ulos ja riskit siirtyvät uudelle omistajalle.

Utopiaako ehkä, mutta niin on moni muukin asia ja silti ne ovat toteutuneet.

S-A S:n kaltaisia henkilöitä, jotka myyvät mummonmökin norjalaiselle ulosotto firmalle pilkkahintaan, koska se on ollut vakuutena ei maamme kaipaa. Valitettavasti nämä istuvat toisten hikisellä työllä tienatun rahakasan päällä kuin Roope setä. Luulisi sieltä löytyvän muutama hilkku myös kotimaisen pienyrittäjyyden jelppaamiseen pientä korvausta vastaan.

Käyttäjän JuhaPohjola kuva
Juha Pohjola

Yrittäjäksi ryhtyvällä on muuten 18 kuukauden suoja-aika palkansaajan työttömyyskassasta. Heti kun aloittaa maksut yrittäjän työttömyyskassasta, turva ei katkea. Turvan tasoa suhteessa maksuihin voi tietysti moittia. Itse pidin yrittäjänä oölessani järjettömimpänä asiana ennakkoveroja tuloksesta, jota ei vielä ole.

Toimituksen poiminnat