*

Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Laittoman lakkoilun loputtava

Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on työllisyyden lisääminen.

Huolestuttava piirre työllisyyskehityksessä on ammattiliittojen vastuuton valta niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa yleisimminkin. Päinvastoin kuin liitot väittävät, niiden temppuilu ehkäisee uusien työpaikkojen syntymistä etenkin työsuhteisiin ja kadottaa työpaikkoja Suomesta kiihtyvällä tahdilla.

Liitot ovat peräänkuuluttaneet työehtosopimusten tiukkaa noudattamista kaikilla työpaikoilla. Kilpailukykysopimuksen tuloksena nimenomaan työehtosopimuksiin kirjattiin 24 tunnin vuosittaisen työajan pidennys. Nyt kuitenkin työpaikoilla on ryhdytty lakkoilemaan, laittomasti, työehtosopimuksen noudattamisesta. Ensin työntekijäliitot vaativat siis noudattamaan sopimuksia kirjaimellisesti, mutta sama ei koskekaan heitä. Takapuolet penkkiin, mieluiten perjantaisin.

Varsinais-Suomessa on aiheesta tällä viikolla järjestetty ulosmarsseja ja lakkotoimenpiteitä muun muassa Helkama Bicassa ja Telestellä. Siis tuotannon voi pysäyttää laittomasti, kun työnantaja noudattaa yhdessä sovittua työehtosopimusta, liitot maksavat laittomuudet työntekijöille eikä kukaan joudu henkilökohtaiseen vastuuseen.

”Tämä on mielenilmaus työnantajien toimintaan ihan yleisesti. Jo pidemmällä aikavälillä on tehty paljon tehostamista esimerkiksi lomautusten muodossa ja kasvattamalla erilaisten tuotantolinjojen nopeutta, kertoo työntekijöiden pääluottamusmies Sauli Holappa.” (TS 25.11. Helkama Bicasta).

Miten voi olla mahdollista, että mielenilmauksia voi järjestää, kun yritys tehostaa toimintaansa, jotta se ylipäätään säilyy elinkelpoisena. On siis parempi hissun kissun tehdä kaapeleita, kunnes kilpailijat syövät markkinat ja työpaikat lopetetaan, kuin säilyä elinkykyisenä?

”Nyt kun lähdetään neuvottelemaan vielä kiky-sopimusta, jonka seurauksena tullaan tekemään palkatonta työtä, niin neuvottelujen lähtökohta on melko huono.” (TS 25.11.)

On siis työnantajan tehtävä noudattaa työehtosopimuksia, mutta työntekijöillä ei ole vastaavaa velvoitetta? Miten pääluottamusmies voi puhua palkattomasta työstä, kun 24 lisätuntia on sisällytetty palkalliseen työhön jatkossa?  Voidaanko puhua sopimuksesta, jos se velvoittaa vain toista sopijaosapuolta?

On sanomattakin selvää, että Varsinais-Suomen taloudessa menee nyt niin hyvin, että kädestä suuhun -filosofia kannustaa ulosmittaamaan kaiken menestyksen työpaikoilla ja taloudessa. Jos oikeasti halutaan pitää nykyisistä työpaikoista huolta ja varsinkin saada niitä jatkossa lisää, myös meille suomalaisille, lakko-oikeutta pitää rajata kiireellisesti. 

Ruotsissa laittomia lakkoja oli viime vuonna yksi, kun Suomessa 240. Ruotsissa työntekijät joutuvat henkilökohtaisesti vastuuseen laittomista lakoista ja niin pitäisi olla myös Suomessa. Jos se edellyttää työntekijäedustusta hallitukseen, se on parempi vaihtoehto kuin nykytilanne.

Eikö Suomessa ole opittu viimeisten vuosikymmenien tapahtumista mitään? Eivätkö paperi-, moottori-, elintarvike- ja tekstiilitehtaiden alasajot riitä osoitukseksi siitä, että työ siirtyy sinne, missä sitä halutaan tehdä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

En minä esimerkiksi ollut missään liiton jäsenenä, kun entinen työnantajani jätti maksamatta palkkaa 4 kk. Tässä piti ottaa yhteyttä TE-keskukseen ja sitten sitä kautta Työsuojelukeskukseen ja sieltä ottamalla yhteyttä asianajajaan peräämään palkkojeni perään. Voitin käräjäoikeudessa kevyesti todisteiden paljoudesta.

Jää vain ihmetyksen aiheeksi, että miksi minä mitään AY-liittoa tarvitsisin, kun pärjäsin ihan itsekseni hyvin?

Toisaalta, jos elinkeinoelämä alkaa kyykyttämään työläisiä urakalla, niin kyllä siinä yhteisrintama pitää muodostaa.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Topi, niinpä, ihmisille luodaan monesti harhakuvitelma siitä, että vain kuulumalla liittoon saat esim. ansiosidonnaista. Moneen kassaan voi kuulua suoraan ja hillittömän kalliit vuosimaksut säästyvät moneen kivaan asiaan.

Totta kai on tilanteita, joissa pitää yhdistää voimat, mutta jos on juuri yhdessä sovittu ja sitten taas vastustetaan, niin voi kysyä, kuka kyykyttää ketä. Kyllä työnantajillakin on keinonsa, mutta ne ovat harvoin olleet kivoja. Ei vaan ymmärretä jälkikäteen oman toiminnan vaikutuksia työpaikan katoamiseen.

Pekka Heliste

Kokoomus on näköjään innostunut palauttamana Suomen 30-luvulle

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kaikki lakot pitäisi määrätä laittomiksi. En ymmärrä miksi työnantaja ei saa erottaa työntekijää, joka ei suostutekemään työtä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Joukkovoiman mahti on iso, jos työntekijät yhteistuumin kääntyvät työnantajaansa vastaan. Vaikka Suomen laki mahdollistaisi lakkoilijoiden erottamisen töistään, Helkama Bican, samoin kuin monen muun yrityksen kohdalla kaikkien työntekijöiden työsuhteiden purkaminen johtaisi siihen, että sen olisi hankala rekrytoida uutta henkilökuntaa tilalle. Ajasta ilman työntekijöitä tulisi tappioita ja lisäksi olisi todennäköistä, että kyseinen yritys olisi ammattiyhdistysliikkeen saarrossa konkurssiinsa asti.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kaikki lakot? Miten siis toimittaisiin, jos esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäpuolet eivät pääsisi sopimukseen vanhan sopimuksen päätyttyä?

Kai tämä muuten koskisi myös työsulkuja?

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo

Suomessa on muutama kymmenentuhatta avointa työpaikkaa ja muutama satatuhatta työtöntä. Asia on uusi normaali. Hieman kärjistetysti voisi sanoa, että jokaista syntyvää työpaikkaa kohti häviää kaksi.

Puheet työttömyyden vähentämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta voidaan jo unohtaa. Jäljellä on enää kysymys, kuinka yhä suuremman joukon ihmisarvoinen toimeentulo turvataan. Suomessa, ja länsimaissa yleensäkin, on melkoinen joukko ihmisiä, jotka eivät koskaan tule työllistymään, ei yrittäjänä eikä palkansaajana. Jos työttömiin kohdistetaan ”pakkokeinoja”, kuten on viime aikoina esitetty, nämä monet työttömät lyövät hanskat tiskiin pudoten kaiken ulkopuolelle. He yrittävät tulla toimeen kuka mitenkin yhteiskunnan ulkopuolella.

Työllisyysaste ei siitä kohoa, vaikka kaikki lakot kriminalisoitaisiin. Yhtään uutta työpaikkaa ei syntyisi. Kaikki investoinnit tähtäävät tuotannon tehostamiseen, ei työpaikkojen luomiseen. Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa, ei huolehtia työntekijöiden toimeentulosta. Henkilöstä ei ole koskaan voimavara vaan riski. Sosiaalinen markkinatalous on oksymoron. Henkilöstö on tuotannontekijöistä se kaikkein epävakain.

Ne jotka sattuvat vielä olemaan palkkatyössä tietenkin lakkoilevat – joko laittomasta tai laillisesti – koska he katsovat elintasoaan uhkaavan ratkaisevat heikennykset. Nämä odotukset eivät tietenkään ole aivan perusteettomia.

Työttömyyteen – joko tarkoitukselliseen tai tahattomaan – liittyy vielä nykyaikanakin kummallista moralisointia. Nykyinen työelämä ei ole lainkaan houkuttelevaa, joten tilanne on nyt tämä. Ehkä sitten vihdoin herätään kun työllisyysaste putoaa alle 50 prosentin. Se tapahtuu aika pian.

Pekka Heliste

Heh, kokoomuksen blondiosasto taas vauhdissa
Laittomissa lakoissa menetetään n 250000 työtuntia.Kun Suomesa tehtiin n 4 miljardia työtuntia niin menetykset ovat 0,06 promillea

Menetykset huonon johtamisen vuoski ovat luokkaa 25 % eli miljardin verran

Laittomat lakot johtuvat Suomessa siitä,ettei Suomessa ole Ruotsin tai Saksan tapaista myötämääräämisoikeutta.

Niinpä työnantaja voi yksipuoliseti määrätä sopimuksesta. Vaihtoehto olisi tietysti riidellä oikeudessa, mutta kun Suomen oikeuslaitos ei toimi niin 10 vuoden kuluttua tulevaa ratkaisua ei voi odotella.

Tässä asiassa vois otta mallia Saksasta ja Ruotsista ja lisätä työntekijöiden myötämääräämisoikeutta

Mutta tätä Kokoomus ei halua eikä edes mainitse sitä kun puhutaan Ruotsin tai Saksan mallista

Suomen johtamijärjestelmä on ryssäläinen eikä Kokoomus ole länsimainen puolue vaan kuten Katainen sanoi, Vapaan Venäjän veljespuolue

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Huomattakoon, että Saksassa, jossa myötämääräämisoikeus on käytössä, elinkeinoelämä ei pidä siitä, yhtä vähän kuin suomalainen elinkeinoelämä nykyään yleissitovuudesta ja työntekijöiden oikeuksia käyttää kyseistä oikeutta hyväkseen on viime aikoina laajalti häiritty.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Avoimia kokopäiväisiä työpaikkoja oli eilen mol.fi- palvelussa noin 14 000 koko maassa. TEMin lokakuun työllisyyskatsauksessa oli työttömiä vajaat 650 000. Lakkokielloillako tälle jatkosodan hyökkäysarmeijaa suuremmalle poppoolle löytyisi töitä? Ei ihmetytä, että kokoomuslainen insinööri haaveilee tällaisesta Kalkki-Petterin ihanneyhteiskunnasta, jossa samanmieliset nöyrät ja köyhät onnellisina punaposkina marssivat hellahuoneesta työhön ja takaisin sinivalkoisten lippujen ja rotanhäntäpistinten varjossa.

Suomessa on laittomia lakkoja erittäin harvoin, ja jos joutuu olemaan törkeän työnantajan armoilla ja kiristettävänä, on vaihtoehtoja todella vähän. Työntekijällä ei käytännössä ole mitään keinoa irtautua sietämättömästä työpaikasta tai työyhteisöstä joutumatta puille paljaille, ja tämä on fakta, jonka tunnen omakohtaisesti. Liitoista ja niiden juristeista ei aina löydy apua, saatikka halua auttaa.

Laittomien lakkojen esiliinana käyttäminen ihmisoikeuksien polkemiseen on niin läpinäkyvä temppu, ettei uskoisi moiseen enää porvarinkaan alentuvan. Eräs presidenttiehdokas taisi sanoa taannoin, että vastakkainasettelun aika on ohi. Mies taisi valehdella, niin kuin yleensä.

Lakko-oikeus on kansainvälisin ja YK:n sopimuksin turvattu, mutta mikäpä omille oligarkeillemme riittäisi. Käytännössä työntekijöiden edustajalla ei ole mitään sanottavaa yrityksen asioihin, mikäli työnantaja näin päättää. Sairas johto sairastuttaa yleensä koko työyhteisön. Laskun siitäkin maksaa viime kädessä loppuun palanut työntekijä, ei etunsa varmistanut sikariporras.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Laiton lakko on lakko joka järjestetään vaikka sopimuksia noudatetaan. Täällä nämä demarit sekoittavat iloisesti toisiinsa liittymättömät asiat. Jos työnantaja rikkoo diiliä, työntekijöillä tosiaan on täysi oikeus riidellä sopimuksesta käräjillä ja lakkoilla. Sen sijaan sopimusten ollessa voimassa ja kun niitä noudatetaan, työrauhavelvoite koskee työntekijäpuoltakin.

Työntekijä on huomattavasti vahvemmassa neuvotteluasemassa kuin yritys. Työntekijän toimeentulon takaa valtio verotuloilla vaikka hän tekisi mitä. Yrityksen toimintaa taas ei.

Oikeuksien mukana pitää aina kulkea velvollisuuksien. Jos AY on saanut oikeuden neuvotella sopimusehdot, sen tulee myös kantaa vastuu niiden noudattamisesta työntekijäjärjestön osalta. Vastaavasti tietysti työnantajapuolen on huolehdittava että jäsenet noudattavat tehtyjä sopimuksia. Täysi korvausvastuu vastapuolen kustannuksista olisi hyvinkin kohtuullinen ratkaisu laittomien lakkojen tapauksissa.

Muuten olen sitä mieltä että yleissitovuus on yksi ihmiskunnan typerimpiä keksintöjä bensaan lisätyn lyijyn ja kylmälaitteisiin käytettyjen freonien ohella. Kaksi jälkimmäistä on jo ratkottu..

Pekka Heliste

Työnanattajailla on yksipuolinen tulkintaoikeus sopimusriidoissa. Suomessa työnanatajalla on vain kuulemisvelvollisuus

Saksassa ja Ruotsissa vanha käytäntö tai työntekijöiden tulkinta säilyy niin kauna, että on sovittu yhteisesti.

Suomessa oikeus antaa päätöksen vasta 10 vuoden kuluttua, ei sillä ole mitään virkaa arkipäiväisten ongelmein ratkaisemissa. Tuossa 10 vuodessa sopimus on jo rauennut ja muuttunut toiseksi

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Laittoman ja laillisen lakon määritelmästä, tai työehtosopimusten yleissitovuuden järjettömyydestä olemme varmasti samaa mieltä.

Edelliset eivät kuitenkaan poista sitä myötähäpeän tunnetta, joka tulee lukiessa blogistin teorioita lakkoilun ja teollisuuden ulosliputtamisen välillä. Toki t-paitatehtaat olisivat Suomessa kannattavia, jos ei lakkoja olisi...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No joo, ihan hyvä pointti. Joku vaikutus niillä on työpaikkojen määrään mutta ei se mikään älytön tässä tilanteessa ole.

Tietysti nollaa kannattaisi tavoitella. Lakosta on vain haittaa.

Ja kyllä minusta voitaisiin säätää laki työntekijöiden edustuksesta hallinnossa siihen vastapainoksi. Se että ollaan kärryillä esim firman taloudesta lisää luottamusta ja ymmärrystä firman tilanteesta. Ikävätkin päätökset on helpompi hyväksyä kun näkee niiden perustuvan johonkin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #16

Työntekijöiden edustaja hallituksessa on onneton ratkaisu. Hallituksen jäsentä sitoo vaitiolovelvollisuus ja sitoutuminen liikesalaisuuteen, joten se sulkee edustajan suun

Eikä hallituksessa käsitellä juurikaan työehtoja eikä palkka-asioita

Esim Saksassa on erillinen henkilöstöneuvosto, jossa käsitellään henkilöstö-ja palkka-asioita

Jo kymmene henkilön yrityksessä pitää olla neuvosto ja siinä on useita henkilöstön edustajia. Näin estetään luottarin korruptoituminen

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tämän 24 tunnin lisäyksen kanssa kävi juuri niin kuin jo kaukaa näki mitä se aiheuttaa.

Yritys joka jo lomauttelee henkilöstöään yht'äkkiä tarvitseekin 24 tuntia lisää työntekijöilleen työaikaa vuodessa, kenen järkeen tämä käy? Missä se lisäys työpaikkoihin olikaan?

Ja millä ilveellä tämä hallituksen päätös saadaan käännettyä työllisyyden lisääntymiseen jos jokainen työssä oleva tekee enemmän töitä entiseen verrattuna?

Tuohon kun lisätään "vapaaehtoinen" kuukauden palkatta työskentely, ketä tässä muka hämätään? Voisi suoraan sanoa että tuleva työsuhteen aloitus standardi. Ne jotka vapaaehtoiseksi ei suostu jää työttömäksi.

Suomen syöpä on ahneet, itsekkäät ja taitamattomat johtajat ja näistä ei päästä ihan heti eroon, varsinkaan kun verorahoilla tuetaan taidottomuutta (Terraframe).

Pekka Heliste

Hyvä esimerkki on esim sähköyhtiön vikapalvelu. Se on mitoitettu jonkun vikamäärän mukaan. Tuo 24 tunnin lisäsy ei muuta vikailmoitusten määrää, ei niitä kukan kauppaa

Niinpä kun jokaisella asiakaspalvelijalla on 24 tuntia lisää työaikaa niin työntekijöitä voidaan vähentää n 5%

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työ lisää työtä. Työn määrä ei ole mikään staattinen luku.

Miksei syöpä voisi olla vaikka juopot duunarit? Olen itsekin työskennellyt talvivaarassa ja voi hemmetti juopoista duunareista oli harmia.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Työ lisää työtä. Työn määrä ei ole mikään staattinen luku."

Totta, jos työ pitäisi kategoroida niin ne olisi nopein, halvin, paras.

Suomessa ei voida olla halvin, globaali sijainti, yhteiskunta, elämänlaatu jne vaikuttaa ja vähemmän säännellyt aasian maat jossa elintaso ei ole koskaan ollut korkea on tässä ykkönen.

Joten pitäisi pyrkiä olemaan nopein tai paras, molempiin ihan realistiset mahdollisuudet päästä suomalaisessa työ kulttuurissa joissakin töissä ollaan jo.

"Miksei syöpä voisi olla vaikka juopot duunarit? Olen itsekin työskennellyt talvivaarassa ja voi hemmetti juopoista duunareista oli harmia."

Juoppo on kyllä syöpä, se että aiheuttaa harmia työmaalla on edelleen johtajasta kiinni, hänellä on se sanavalta siellä työmaalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Oikeasti uskon suomalaiseen duunariin. Se on ihan tutkitusti hyvin koulutettu ja korkeasti tuottava noin niinkuin keskimäärin. Mutta silti liksaa ei voi nostaa nopeammin kuin mitä tuottavuus kasvaa, ja sitä meillä on harrastettu 2008 lukien. Sitä ennen tuottavuus ja reaaliansiot kasvoivat tasatahtia ainakin 90-luvun lamasta saakka.

Johtajista en osaa sanoa. Kilpailukykyvertailussa johtajamme pärjäävät tosi hyvin mutta siihen voi suhtautua hiukan skeptisesti sillä yhtenä aineistolähteenä käytetään.. johtajien näkemyksiä. Varmasti niitä on hyviä ja hyvin huonoja. Kv. Vertailussa ne ovat ainakin halpoja.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Miksei syöpä voisi olla vaikka juopot duunarit?"

70-luvulla duunarit oli kaikki juoppoja, mutta johtajat taitavia, ja bisnes toimi. Nykyään duunarit on raittiimpia, ainakin työajalla, joten kyllä se syöpä on johdossa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

70-luvulla duunarit tyytyivät todella matalaan elintasoon nykyiseen verrattuna. Tuloerot olivat myös korkeampia. Ehkä kaikki oli silloin helpompaa.

Pekka Heliste

Raha eli palkka lisää työtä. Ei palkaton työ lisää kulutusta eikä kasvua ellei sitten tehdä sutta ja sekundaa

Kuten 60-luvun kokemusten perusteella tehtiin työttömyystöissä

Jouni Suonsivu

SV: "...lakko-oikeutta pitää rajata kiireellisesti."

Niin, lait ja kansainväliset sopimuksethan ovat vain paperia ja mustetta tai bittejä digitaalisella taivaalla. Mitäpä sellaisesta.

Sinulle ei kenties ole juolahtanut mieleesi, että työnantajaosastossa on peiliin kasomisen paikka. Kun yhdessä sovitusta työnantajavetoisesti luistetaan ja siis rikotaan sovittua vastaan, eikä tajuta edes sitä, että itse tehdään väärin (sopimusosapuolta kohtaan), onkin seurauksena, että kummeksutaan, miten työntekijäosasto reagoi.

Katsopa itsekin peiliin. Ymmärrä edustavasi laitaoikeaa puoluetta, joka on jotakin aivan muuta kuin main stream. Niistä lähtökohdista en tietenkään ihmettele tätäkään purkaustasi.

Toimituksen poiminnat