*

Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Kaikki blogit puheenaiheesta Perhevapaat

Sosialidemokraateille tärkeä syyskausi

Galluptulokset ovat näyttäneet runsaan kuukauden ajan opposition henkisen johtajuuden siirtyneen Vihreille sekä sen, että Kokoomus on kyennyt hallitusasemastaan huolimatta pitämään kiinni kannatuksestaan, todennäköisesti siksi, että se on saamassa tai saanut tarpeeksi omille kannattajilleen tärkeitä lakihankkeita läpi. Mikä siis vastaavasti on voinut mennä sosialidemokraateilta pieleen?

Syntyvyys laskee, missä vika?

Viimeaikainen keskustelu päivähoito-oikeuden maksuttomuudesta ja  varhaiskasvatuksen mahdollistamisesta ilmaisena 3-vuotiaasta eteenpäin, on noussut vaalidebattien keskiöön.

Kotihoidontuen jatkuminen sekä perhevapaiden jakaminen molempien vanhempien kesken, on myöskin nostanut puolueiden puheenjohtajien keskuudessa hermostuneisuutta.

Sellaista sanojen viidakkoveistä, joka toisaalta herättää miettimään, onko lapset otettu pelinappuloiksi vaalivoiton turvaamisessa. Sen sijaan ei lainkaan keskustella siitä, miksi syntyvyys alenee vuosi vuodelta.

Perhevapaissa ei ole enää syytä isä- ja äitikiintiöille

Viimeistään nyt, eli sukupuolineutraalin avioliittolain astuttua voimaan, on kai myös lasten vanhemmille osoitetuissa tuissa aika luopua sukupuolisidonnaisista tukimuodoista. Perheessähän ei tarvitse olla äitiä, jotta siellä olisi lapsi. Äitiysrahan kesto on nykyisin 105 arkipäivää, isyysrahan taas 54 arkipäivää. Olisiko esimerkiksi tasajako 75/75 vanhempien kesken (sukupuolittamatta) oikeudenmukaisempi? Vanhempainvapaiden osalta korjausliike on helpompi.

Päiväkodissakin päästävä syliin - Päivähoito perhevapaauudistuksen panttivankina

Naistenpäivä näkyi hienosti Helsingin sanomien mielipiteissä. Luetuimmaksi on noussut aiheellinen pohdinta lastentarhanopettajien palkkauksesta. Vähemmän yllättäen vähiten on kiinnostanut perheiden valinnanvapautta puolustava kirjoitus. Koska ensimmäinen vaaliteemani on "Päiväkodissakin on päästävä syliin", osui omiin silmiin ensimmäiseksi väsyneen lastentarhanopettajan kirjoitus "En voi tarjota syliä, joka lohduttaisi – päiväkodissani ei ole tarpeeksi henkilökuntaa edes perustarpeiden hoitamiseen". 

 

Olin feministi eilen, aion olla sitä vielä huomennakin

Naistenpäivänä tasa-arvolle löytyy puolustajia. Varsinkin kuntavaalien alla.

Moni sellainenkin, joka muuten ei ole hiiskunut tasa-arvosta ikinä mitään, kehuu nyt kilpaa, kuinka tarvitaan palkkatasa-arvoa ja perhevapaiden uudistamista.

On hienoa, että yhä useampi naistenpäivän johdosta herää näiden kysymysten äärelle. Toivoisin vain, että samat asiat pysyisivät mielessä ne muutkin 364 päivää vuodessa

Naistenpäivä on poliittinen päivä

Naistenpäivää on vietetty maailmalla jo yli sata vuotta. Naistenpäivän tausta on naistyöväen poliittisissa taisteluissa: naisten pyrkimyksissä saavuttaa yhtäläiset työoikeudet ja yhteiskunnalliset oikeudet. Naistenpäivän tausta huomioiden, tänään on kiva saada ja antaa ruusuja, mutta ennen kaikkea naistenpäivänä on sopivaa puhua politiikkaa.

Naistenpäivä 1900-luvun malliin

Tänään vietämme Naistenpäivää. Meille on naisten äänioikeuden myöntämisestä saakka uskoteltu, että Suomi on maailman tasa-arvoisin maa. Väitteen todenperäisyys riippuu siitä, mitä mittareita tarkastellaan.

Peili käteen, Häkämies!

Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Jyri Häkämies vaati suomalaisia naisia nopeammin perhevapailta työelämään. (Lännen media 19.2.) Häkämiehen mukaan sillä tilkittäisiin työllisyysasteemme aukkoja tehokkaasti.

On hienoa, että perhepolitiikka on vihdoin puheenaihe myös suomalaisessa miehisessä talouskeskustelussa.

Samalla sitä kuitenkin toivoisi, että perheisiin liittyvät poliittiset avaukset eivät aina olisi heikennyksiä, vaatimuksia, vastakkainasettelua tai suoraviivaista kilpailukykypuhetta. Olisi mahtavaa, jos perhepolitiikan arvo ymmärrettäisiin laajemmin.

Terveisiä palkkakuopasta

Tänään vietetään naisten palkkapäivää. Se määräytyy Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella. Vuosipalkaksi muutettuna se merkitsee sitä, että naisten palkat on nyt maksettu ja loppuvuoden he työskentelevät ”palkatta”.

Verhoamme perheahdistuksen työllisyyspuheeksi

Rakenteet. Yhteiskunnan rakenteet. Kuinka verhoammekaan omat toiveet, haaveet ja heikkoudet sivistyneesti puhuen yhteiskunnan rakenteista.

Niistä, jotka juurruttavat ja pakottavat meidät toimimaan toisin kuin olisi oikeasti hyvä ja tarpeen.

Kuinka puhummekaan lapsista ja vanhemmista. Kuinka verhoilemme omat mielipiteet kauniilla sanoilla vapaudesta ja yhdenvertaisuudesta, lasten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Joku ehkä saattaa mainita taloudenkin. Sen heikon tilan. Ja verhoilla senkin kauniilla sanoilla kuten tulevien sukupolvien hyvinvoinnilla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä