*

Sanna Vauranoja Ongelmista ratkaisuja

Tekes

Tekesin ongelmallinen strategiaprosessi 2

Tekes ei edelleenkään ole ymmärtänyt ongelmiaan ja rämpii samassa suossa kuin 7  vuotta sitten: 

Tekesin ongelmallinen strategiaprosessi 

31.5.2010 Lauri Gröhn 

Sisällön kehittäminen ei voi onnistua, koska koko touhussa on useita systeemisiä virheitä:

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa.

Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että

..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”

Tekes kaatopaikkana

FinPro siirretään Tekesin alaisuuteen. Muistuu mieleen asia, jota ministeri Lintilä tuskin muistaa: 

Vuoden 1984 alussa Tekesiin siirrettiin teollisuussihteeritoiminta, jota siihen asti oli hoitanut VTT. Eri maissa toimivien teollisuussihteerien tehtävä oli hankkia asemapaikoiltaan tietoa, jota suomalainen teollisuus voisi hyödyntää. Ulkomaanverkostossa oli laajimmillaan 17 toimipistettä. 

Perusteluna teollisuussihteeritoiminnan lakkauttamiselle aikoinaan  oli, että yritykset pystyvät jo itse hankkimaan tietonsa.

Miksi yrityksiä pitää tukea?

Vihreät julkisti eilen Vihreä yritystukiremontti -linjapaperin, jota olin itsekin mukana kirjoittamassa Vihreiden Yrittäjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Esittämämme viiden kohdan ohjelman tavoitteena on parantaa yritystukien osumatarkuutta ja vaikuttavuutta ja luoda paremmat edellytykset pk-yritysten kasvulle ja menestykselle.

Teoria case Chempolisista ja biotalouden kärkihanke

Eilisen blogini kommenteissa minut haastettiin esittämään teoriani siitä, kuinka Chempolisin järjestelyt on tehty ja mistä syystä. Mielestäni järjestelyjen perustelut eivät kestä analyyttistä tarkastelua ilman, että taustalla on jotain muuta kuin nyt näemme. Toisaalta suurin osa jää salassapitositoumuksien, liikesalaisuuksien ja mahdollisten dokumentoimattomien keskustelujen verhon taakse.

Kaverisosiaalikapitalismia vasta-alkajille - suomalainen "bisnesenkeli"

Teen jatkossa aina välillä omaan kokemukseeni perustuvia välipalablogeja suomalaisen ”kaverisosiaalikapitalismin” sankarillisista uroteoista. 

Innovaatioseteli malliesimerkki valtion rahanjaon tehottomuudesta

Nyt valtio taas jakaa yrityksille ilmaista rahaa! Yritys voi saada jopa 5000 eur arvoisen innovaatiosetelin, jolla voit ostaa palveluita toiselta yritykseltä, kunhan se on tietyllä listalla. Listalle pääsee vissiin melko helposti, eli on myös mahdollista päästä tienaamaan näitä viistonnisia myymällä palveluita.

Innovaatiosetelin jatkokehitystä

Osana hallituksen yrittäjyyspakettia lanseeraa Tekes innovaatiosetelit mikro- ja pk-yrityksille. 

Idea on sinänsä kiinnostava ja voisin kuvitella, että etenkin mikroyrityksissä kehitysresursseja ei liikaa ole, kun muutama ihminen hoitaa yrityksessä kaiken. Tarvetta siis innovaatiosubventiolle löytyy. 

Sipilän innovaatiopetos

Suomen vahvuus on sen kansa. Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa vain työvoiman osaamisella ja korkealaatuisella koulutuksella. Koulutus myös vahvistaa työllistymisen edellytyksiä ja kykyä selviytyä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Minua vuotta vanhempia, eli vuonna 1987 syntyneitä on tutkittu tarkasti. Viimeisimmän tutkimusraportin mukaan heistä peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 11 prosentilta naisista ja 15 prosentilta miehistä.

Verkostoituako byrokraattien datan avulla?

On usko, että yritysten ja tutkijoiden verkostoituminen voisi tapahtua byrokraattien tarpeisiin kerätyn datan avulla. Tekesin uusi strategiajohtaja on pahasti pihalla, niinkuin Tekeskin on ollut jo pitkään: 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä